Sök
Logga in
Aktuellt
Partiet som gör ett mordhot till ett politiskt narrspel
Länkar
Torsdag, 11 Mars 2010 14:15
Det är en politisk omroal, skriver Kenneth Myntti i Vasabladets ledare (10.3.) med anledning av Pertti "Veltto" Virtanes narr av mordhotet mot integrationsminister Astrid Thors:
"Tveeggat. Utöver en juridisk sida har mordhotet på minister Astrid Thors en politisk sida, som tacklas på olika sätt.
Samhällslivet antar nya former. Ett uttalat mordhot mot en minister skulle för några år sedan ha lett till skärpta säkerhetsåtgärder, men det ökade bruset på den ansiktslösa webben har gjort oss luttrade.
Vissa tycker att en hatfylld Facebookgrupp och en falsk bloggprofil ska bemötas med en axelryckning och att en polisanmälan gör mer skada än nytta.
De har fel.
Se det så här:
Kultur- och idrottsministern Stefan Wallin (SFP) förärades den första, falska bloggprofilen redan för flera år sedan. Men trots att ärendet uppmärksammades offentligt hände ingenting.
Det var först efter att Astrid Thors polisanmälde Facebookgruppen vid namn Jag är redo att sitta inne några år för mordet på Astrid Thors som det började ske saker. Biträdande riksåklagaren kopplades in, polisen startade förundersökning medan inrikesministeriet började utreda huruvida identitetsstölder på internet borde kriminaliseras.
Plötsligt gick det upp för tjänstemännen att lagstiftningen ligger hopplöst efter den svindlande, tekniska utvecklingen. I systemet finns en inbyggd gummisnoddeffekt, som kan minimeras genom konkreta åtgärder av typ en polisanmälan.
Om den etiska självregleringen inom de sociala medierna hade fungerat hade Astrid Thors inte behövt polisanmäla, men eftersom den bevisligen inte gör det fanns inget annat alternativ. Formellt juridiskt, alltså.
Sedan har den här affären också en politisk-moralisk sida. Eftersom dödshot självklart inte har något i politiken att göra borde det - precis som Stefan Wallin (SFP) har sagt - ligga i varje ansvarskännande partiordförandes intresse att skapa en front mot den här typen av övertramp i yttrandefrihetens namn.
Kristdemokraternas ordförande Päivi Räsänen har fördömt mordhotet, likaså Centerns ordförande Matti Vanhanen, men inte den partibas, som av förekommen anledning skulle ha störst orsak till det - Sannfinländarnas ordförande Timo Soini. Det här med tanke på att initiativtagaren till Facebookgruppen har konstaterats vara en sannfinländsk kommunpolitiker från Tavastland.
Vad har då Timo Soini gjort i stället?
Jo, enligt gårdagens nummer av Helsingin Sanomat har Sannfinländarna hållit skolningsseminarium ombord på Viking Gabriella med Hottentottsång och monologer av underhållaren Pertti "Veltto" Virtanen.
Enligt reportaget passade Virtanen på att byta ut en del av orden i låttexterna till "astrid" och "thors". Spektaklet avbröts sedermera av kryssningsvärdinnan, som med anledning av det aktuella Vikingtemat Sydafrika var pinsamt berörd av Hottentottsången.
Alltså behöver ingen förvänta sig något fördömande från Sannfinländarnas och Soinis sida. Det partiet omsätter i praktiken den pyrande rasismen och svenskhatet i de djupa folkleden till politisk kraft.
Det är en politisk omoral, som inte borde beredas plats i maktens salonger."
Suomalaisten uusi hyvinvointi lähtee oppimisesta.
Länkar
Onsdag, 10 Mars 2010 11:53
SITRA (Jubileumsfonden för Finlands självständighet) efterlyser en ny välfärd. Den har sin grund i undervisningen som påbörjas redan i förskolan och är mer smidig än dagens och har inslag av internationalism. Betänkandet kommenteras i Oppettaja-lehti (12.3.) av Riitta Korkeakivi
"Joustavat putket ja esikoulu kaikille
Jatkossa opinnot alkavat ja päättyvät nopeammin kuin nyt.
Kaikille kuuluva esikoulu, taide- ja elämänhallinta-aineet, opintosetelit, pääsykokeiden poisto, tiukemmat valmistumisajat sekä pakollinen ulkomaanvaihto ovat keinoja, joilla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on viemässä Suomea nousuun.
OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Olli Luukkainen on mukana Sitran kolmenkymmenen asiantuntijan työryhmässä muokkaamassa Suomen elinvoiman lähteitä ja seuraavan hallituksen ohjelmaa. Pohjalla ovat talouden, ikärakenteen ja kiristyvän kansainvälisen kilpailun madonluvut ja tavoitteena Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. Ohjelmaa johtaa hallitusammattilainen Sari Baldauf.
Kaikkia kannustettava
Sitran kehitysohjelma tähtää siihen, että kaikkia halutaan kannustaa, mutta ketään ei jätetä heitteille.
- Peruspilareina ovat osaaminen ja oppiminen. Niille rakentuvat yksilöllinen, yhteisöllinen ja kansallinen elinvoima ja kilpailukyky, koulutusta koskevaa työryhmää vetänyt Luukkainen kuuluttaa.
Parin sadan päättäjän vaikuttajafoorumeissa ollaan oltu yhtä mieltä siitä, että koulutusputkia on lyhennettävä ja tehokkuutta lisättävä putken molemmissa päissä. Ikääntyminen edellyttää, että suomalaiset tulevat koulutuksesta ulos nuorempina.
Jos pääsykokeita uusittaisiin, samalla tulisi karsituksi turhia välivuosia. Tutkinnon aikarajoja voitaisiin tiukentaa opintotuen ehtoja kiristämällä.
- Putket on räjäytettävä, ei kymmentä kapeaa vierekkäin, vaan mieluummin limittäin. Poikkeuksia tietysti on, esimerkiksi lääketieteellinen koulutus, Luukkainen selvittää.
Sitran ohjelmassa haluttaisiin muuttaa kandidaatin tutkinnot nykyistä laaja-alaisemmiksi, jolloin voitaisiin ottaa opiskelijoita sisään laajempiin kokonaisuuksiin ja poistaa pääsykokeet.
- Kun tutkimuksen raja-aitoja löysätään, helpotetaan siirtymistä koulutusohjelmasta toiseen. Samalla vähenee useamman tutkinnon suorittajan ongelma. Maisterin tutkinnot pysyisivät spesifeinä ja kaikille avoimina.
Myös opintoseteli on ollut esillä työryhmässä. Setelillä yhteiskunta voisi avittaa yhden tutkinnon verran. Lukukausimaksut eivät Sitran työryhmää innosta.
Sivistystä ja elämänhallintaa
Nykyinen peruskoulumalli kelpaa Sitran asiantuntijoille eikä yksityiskouluja haluta lisätä.
Alakouluun halutaan lisää taideaineita, yläkouluun, ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukioon elämänhallintataitoja.
- Peruskoulun tehtävänä on tarjota laaja-alaista sivistystä, Luukkainen perustelee.
Hän innostuu puhuessaan luovasta aloitteellisuudesta ja ristiinpölytyksestä, poikkialaisista verkostoista, joissa opiskelu ja työ limittyvät paremmin toisiinsa.
- Poikkialaisuutta tarvitaan jo perusopetuksen toimintakulttuurissa ja tuntijaossa, missä esimerkiksi luonnontieteet tai taideaineet voitaisiin ehkä koota uudella tavalla kokonaisuuksiksi. Perusosaamisen saavuttamisesta on kuitenkin pidettävä huolta.
Luukkainen varoittaa erikoistumasta liian aikaisin. Valinnaisuuksien paikka ei ole alaluokilla.
Esiopetuksen pitäisi Sitran työryhmän mielestä kuulua kaikille ja varhaiskasvatuksen olla opetustoimen alaista.
Kohti kansainvälisyyttä
Luukkainen toivoo Sitran ohjelman tavoin, että myös valtakulttuurin ulkopuoliset ihmiset ja yhteisöt valjastettaisiin oppimaan ja opettamaan.
- Meillä on kielivalikoimaa enemmän kuin koskaan, hän huomauttaa.
Maahanmuuttajille pitäisi tarjota enemmän suomen ja ruotsin kielen sekä suomalaisen kulttuurin opetusta. Vastaavasti suomalaisten olisi kansainvälistyttävä.
Luukkainen tekisi kansainvälisestä opiskelijavaihdosta pakollista. Hän ehdottaa, että yksi kolmasosa opinnoista pitäisi suorittaa ulkomailla. Kansainvälinen vaihto koskisi lisääntyvässä määrin myös ammattikoulutusta.
Liika tyytyväisyys sokaisee
Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelmassa todetaan, että pääosa suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä. Työryhmissä on mietitty, ovatko suomalaiset liiankin tyytyväisiä ja laiskoja edessä olevien muutosten edessä.
Ikärakenne puuduttaa ja lasku uhkaa langeta tuleville sukupolville. Muiden asiantuntijoiden tavoin Sitra muistuttaa, että työhön on päästävä kiinni aikaisemmin ja siinä on pysyttävä pitemmän aikaa.
Railakasta sanallista miekkailua
Sitran työryhmässä on jäseniä kaikista puolueista sekä asiantuntijoita ja vaikuttajia laajasti yhteiskunnan eri aloilta. Aina ei suinkaan olla yksimielisiä. Toisaalta yhtä totuutta ei haetakaan, vaan useita erilaisia.
Luukkaisen mukaan asioista käydään välillä hyvinkin railakasta sanallista miekkailua.
Sitran laaja vaikuttajafoorumi kokoontuu viimeisen kerran 23. maaliskuuta. Koko raportti julkaistaan huhtikuun lopulla.
Näillä Suomi voisi nousta
o Esikoulu kaikille
o Lisää taideaineita ja elämänhallintaa peruskouluun
o Opintosetelit
o Laajemmat opintokokonaisuudet
o Pääsykokeet pois yliopistoista
o Tiukemmat valmistumisajat
o Pakollinen ulkomaanvaihto"
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2010_10/145557.htm
Finlandisering i ny tappning
Björn Sundell
Tisdag, 9 Mars 2010 09:00
"Finlandisering" brukar användas som ett skällsord i väst. Nu lyfter amerikanska Foreign Affairs fram finlandiseringen som en modell för Taiwan i relationerna med Kina.
Fenomenet finlandisering, vårt lands underdåniga förhållningssätt till Sovjetunionen, är inget populärt diskussionsämne här hemma. Den medgörliga utrikespolitiken i österled bidrog till en god grannsämja och en snabbt växande Sovjethandel under flera decennier ända fram till slutet av 1980-talet. Genom att undvika kritik av Sovjet och lyssna till små politiska signaler österifrån upplevde Finland en lång period av stigande välstånd och säkerhetspolitisk stabilitet.
Åbo kör ned svenskan
Länkar
Onsdag, 3 Mars 2010 13:36
Förändrade språkkrav i Åbo kommer att leda till att svenskans ställning som förvaltnings- och arbetsspråk försvagas, skriver Sonja Hellman i ÅU:s ledrae (3.3.)
"Den svenska servicen och Åbos image som tvåspråkig stad lider liksom samarbetet västerut och med närliggande områden när Åbo luckrar upp språkkraven för stadens tjänster.Pakkoruotsi
Länkar
Onsdag, 3 Mars 2010 12:45
Landets svenskspråkiga är orsaken till att svenskan blivit det mest hatade ämnet i skolundervisningen, skriver Sannfinländarnas riksdagsman Pentti Oinonen i en kolumn i Savon Sanomat (3.3.)
"Huhtikuussa 2009 opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) asetti työryhmän valmistelemaan peruskoulun tuntijakouudistusta ja opetuksen uusia tavoitteita. Sen toimikausi päättyy huhtikuuhun ja hallitus päättää tuntijaosta alkuvuodesta 2011.EK: Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen huolestuttavaa
Länkar
Onsdag, 3 Mars 2010 12:35
Närinsglivets centralförbund (EK) vill ha mera utrymme för andra språk än svenska och engelska i skolundervisningen. Lösningen är att göra svenskan frivillig, skriver utbildningsdirektör Markku Koponen i Kauppalehtis nätupplaga (2.3.)
"Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen huolestuttavaa
Elinkeinoelämässä tarvitaan monipuolista kielitaitoa
Läs mer: EK: Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen huolestuttavaa
Kaksikielisen suomalaisen yhteiskunnan haasteet tutkitaan yliopistojen
Länkar
Onsdag, 3 Mars 2010 12:30
”Suomalaista yhteiskuntaa kaksikielisyyden näkökulmasta tarkastellaan vuoden alussa alkaneessa Kaksikielisyys ja monikulttuurinen Suomi - hyviä käytänteitä ja tulevaisuuden haasteita -tutkimushankkeessa.
Kaksikielisen yhteiskunnan haasteita lähestytään valtion, kunnan, yritysten, yhteisöjen ja yksilön näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, minkälaiset toimintakulttuurit ja toiminnan edellytykset parhaitentukevat kaksikielisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Läs mer: Kaksikielisen suomalaisen yhteiskunnan haasteet tutkitaan yliopistojen
Sida 1 av 26
Kategorier
Kalender
Mars
April
