Aktuellt

Pratar du svenska?

Länkar

Torsdag, 26 Mars 2009 13:26

I Warkauden Lehti (24.3.) skriver Katariina Papunen, 17-årig gymnasist om betydelsen av Svenska Skolan i Varkaus:

"En harmikseni tiedä montaa ikäistäni, jotka vapaaehtoisesti haluaisivat viettää aikaa vanhalla alakoulullaan. Varsinkaan, jos muina vaihtoehtoina olisi vapaapäivä, tai ainakin osa päivästä. Minulle vanha kouluni, Svenska skolan i Varkaus, on kuitenkin niin rakas ja tärkeä, että on suorastaan pakko päästä käymään siellä aina silloin tällöin.

Aloitin koulunkäyntini kyseisen opinahjon leikkikoulussa. Vuosi oli 1995 ja ikää minulla neljä vuotta. Koska isoveli aloitti ruotsinkielisessä esikoulussa, oli minun ehdottomasti päästävä samaan paikkaan. Ensimmäisistä vuosista muistan leikkejä, lauluja, retkiä ja juhlia. Yllättävän nopeasti ja melkein varkain opin ruotsin kielen, kyvyn, jota arvostan erittäin paljon. Muistelen mielelläni noita alakouluaikoja. Yhdeksään vuoteen mahtuu monenlaisia tapahtumia, joitakin huonoja, mutta enimmäkseen hyviä muistoja sekä tärkeitä opetuksia. Ruotsalaisessa koulussa oppii ruotsin kielen lisäksi muita yhtä tärkeitä asioita.

Suvaitsevaisuus ja yhteistyö ovat esimerkkejä oppimistani asioista. Koska kävin "hurrien" koulussa, sain kuulla asiasta yhden jos toisenkin kerran. Toisaalta utelijoiden joukkoon mahtui myös ystävällisiä ja aidosti kiinnostuneita ihmisiä. Pienessä koulussa oppi huolehtimaan omista asioistaan ja ottamaan vastuuta itsestään, mutta myös toisista oppilaista. Yhdysluokassa, jossa kolmekin luokkaa opiskeli yhtä aikaa, oppi kunnioittamaan muita. Aina tarvittaessa autoimme toisiamme.

Tuttu ja turvallinen ankkalampi vaihtui aikanaan Päiviönsaaren kouluun. Sain jatkaa ruotsin kielen opiskelua pienessä, saman alakoulun käyneiden oppilaiden ryhmässä, mutta muutos oli silti suuri. Yhtäkkiä luokallani oli 24 oppilasta ja kaikki tunnit olivatkin suomeksi! Sopeuduin uuteen kouluun ja suomenkieliseen opetukseen ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta jos Varkaudessa olisi ruotsinkielinen yläkoulu, olisin varmasti mennyt sinne. Jo senkin takia, että myös parhain kielitaito ruostuu, jollei sitä ylläpidä ja käytä.

Muutama viikko sitten olin vierailemassa Ruotsalaisella koululla, kun Ruotsin televisio teki koulusta ohjelmaa. On hienoa huomata, kuinka niin pienestä koulusta ollaan kiinnostuneita. Myös Varkauden kaupungin ja varkautelaisten olisi syytä olla ylpeitä harvinaisesta koulustamme, joka rikastuttaa koko kaupunkia. Suurimman hyödyn koulusta saavat ne, jotka ovat sen käyneet tai siellä parhaillaan opiskelevat. Olen ylpeä tuosta Varkauden sivistyksen kehdosta ja kaikesta, mitä se on minulle antanut. Juttua aiheesta riittäisi useampaankin romaaniin.

Voin myöntää olevani ns. pakkoruotsin kannattaja, koska ruotsi on toinen virallinen kielemme, eikä se siitä miksikään muutu. Henkilökohtaisesti arvostan ruotsin kieltä ja sen eteen töitä tekeviä tahoja. Jokainen tässä maassa, ja myös ulkomailla, tarvitsee ruotsin kieltä. Mitä nuorempana kielen oppii, sitä enemmän hyötyä siitä on, oli kieli mikä tahansa. Varkaudessa on mahdollisuuksia aloittaa sekä ruotsin että englannin opiskelu pienenä, mutta oman kielitaidon ylläpitäminen on vaikeampaa. Toivottavasti nykyiset mahdollisuudet paranevat ja kielille annettaisiin niiden ansaitsema arvostus.

Ennen kaikkea toivon, ja olen valmis tekemään töitä toiveeni eteen, että Svenska skolan i Varkaus säilyy entistä vahvempana jatkossa, sillä parempaa koulua ei ole."
http://www.warkaudenlehti.fi/mielipide/blogit/pratar-du-svenska/395800

Finlands okända historia. Den svenska tiden 1150-1809.

Magma

Onsdag, 25 Mars 2009 14:03

Fil. dr. Janne Holméns undersökning av hur den svenska tiden i Finland behandlas i gymnasieböcker presenterades på Magmas lunchseminarium i dag 25.3.

Läs Bengt Lindroths sammandrag av rapporten.

Läs mer: Finlands okända historia. Den svenska tiden 1150-1809.

Historielärare kommenterar Holmén

Magma

Onsdag, 25 Mars 2009 00:00

Läs Timo Sarkéns och Ulf Souranders kommentarer till Janne Holméns undersökning Finlands okända historia. Den svenska tiden 1150-1809.

Läs mer: Historielärare kommenterar Holmén

En tid ­fattig på tankar

Magma

Måndag, 23 Mars 2009 10:08

Mikael Kosk fortsätter i sin Idag-kolumn i Hbl (22.3) debatten kring Magmas funktion och finansiering.

I 60-årsintervjun i Hbl i torsdags går Svenska folkskolans vänners kanslichef Christoffer Grönholm motvilligt med på att säga vad han tänker om den nya tankesmedjan: Mitt intryck är att Magma ­ibland fungerar som en avstjälpningsplats för idéer som redan en gång kasserats av olika fonder.

Läs mer: En tid ­fattig på tankar

Kiinalainen Peter ja suomalainen Tarzan

Länkar

Fredag, 20 Mars 2009 11:49

I Itä-Savo, som utkommer i Villmanstrand skriver Pia Puranen att hon måste resa ända till Kina för att inse att tvångssvenskan behövs:

"Kävin Kiinassa. Pekingissä. Matkaseurana oli suomenruotsalaista eläkeläistä bussilastillinen. Heja! Ennakkoasetelmat olivat kohdallaan, lähdin silti avoimin mielin ja silmin reissuun. Se kannatti. Maa oli mahtava ja matkaseurana ruottalaiset olivat mitä mainioimpia.

Oppaanamme oli kiinalainen Peter, yliopistossa englantia ja ruotsia lukenut nuori mies. Nimensä hän oli vaihtanut Peteriksi, koska piti ruotsista niin paljon! Perhe oli toivonut hänen opiskelevan kieliä ja ruotsi oli kuulostanut kauniilta kieleltä heidän mielestään. Harmi, sillä suomea olisin ymmärtänyt paremmin. Sainkin todellisen kielikylvyn matkalla. Olen nyt vahvasti sitä mieltä, että pakkoruotsi kunniaan!

Ajelimme ympäri Pekingiä nähtävyyksiä katselemassa ja koko bussi huokasi suureen ääneen, kun jossain luki Volvo! Ahh Volvo! Minä huokasin mielessäni, kun bongasin suomalaisen Lappset-leikkipaikan. Nokian kohdalla huokasimme kaikki! Mainoslause taisikin luvata, että Nokia yhdistää ihmisiä...

Kiinalaiset ovat vieneet vaippahössötyksen ihan omille tasoille. Ei tarvitse miettiä, käyttääkö kesto- vai kertakäyttövaippoja, siellä lapsilla oli halkiot housunhaarassa. Paljaspylly vaan vilkkui. Tarpeet voi tehdä suoraan maahan. Kätevää ja ekologista.

Saasteet ja roskaaminen taitavat kuulua suurkaupunkeihin. Kiinan muurilla pieni mummo heitti muitta mutkitta karkkipaperinsa maahan. Haukoin henkeä tuosta roskaamisesta ja maisemien kauneudesta. Minä kuljin lopulta yksin muurilla "miljardin" parhaan kiinalaisen ystäväni kanssa. Ruotsalaiset eläkeläiset olivat todenneet muurin raskaskulkuiseksi ja palanneet konjakille. Päädyin muurilla myös muistoksi jokuseen kiinalaiseen kotialbumiin.

Tutustuimme myös Lama-temppeliin. Suomessahan se tunnettaisiin nykyään paremmin Taantuma-temppelinä.

Ajattelin etukäteen, ettei paikka voisi vähempää kiinnostaa. Väärässä olin. Temppelin harmonia ja rauha oli matkan parasta antia. Ihmiset sytyttivät "tuohuksia" ja rukoilivat menneisyydelle, nykyisyydelle ja tulevaisuudelle. Tasapaino näiden välillä pelastaisi Savonlinnan kaupunkikuvaakin kivasti. Ruotsalaiset olivat menneet ostoksille ja minä istuin yksin temppelin puupenkillä ja suljin silmäni. Tätä hetkeä en halunnut unohtaa.

Pandakin piti tietysti nähdä. Mukaani kiinalaiselle taksimatkalle lähtivät Lapin ukot ja leski. Hauskempaa matkaseuraa ei olisi voinut saada. Pentti maksoi matkan sinne ja Veikko takaisin, naiset kuulemma saivat antaa, jos tahtoivat!

Tutustuimme päiväkotiinkin. Siellä koti-ikävä pääsi valloilleen, kun katselin lasten leikkiä pihalla. Samanlaisia paperiaskartelutöitä olivat tehneet kuin täälläkin. Maailma kutistui hetkessä sylin kokoiseksi. Vilkutimme hyvästiksi, silti sinne tahtoisin uudestaan.

Muutama kesä sitten pikkutyttö tokaisi: Maisan iskä on Taatsan! Jaa-a. Sitä piti hetken miettiä. Katselimme lasten kanssa rivissä, kun Maisan iskä leikkasi nurmikkoa. Ja kyllä, siinä auringon laskiessa kesäisenä iltana hän näytti ihan Tarzanilta. Vain lannevaate puuttui...

Xie xie och happy birthday, suomalainen Tarzan! "

Pia Puranen

Kirjoittaja on kolmen tytön äiti, Pipariportaan puheenjohtaja, joka kirjoittaa faktaa ja fiktiota lapsiperheen elämästä.

Den här e-postadressen är skyddad från spam bots, du måste ha Javascript aktiverat för att visa den

http://www.ita-savo.fi/Mielipiteet/8945584.html

Vain muutama jättää kirjoittamatta ruotsin

Länkar

Onsdag, 18 Mars 2009 12:12

I Pohjolan Sanomat (6.3), som utkommer i Kemi noteras att över 90 procent av abiturienterna skriver svenska i studentexamen:

"- Vain muutama jättää kirjoittamatta. Rajalla ruotsi on tärkeä aine, ja Torniossa on kirjoitettu ruotsista loistavia arvosanoja, Tornion yhteislyseon lukion ruotsin kielen opettaja Anne Salmela sanoo.

Ruotsin kieli ei ole ylioppilaskirjoituksissa enää pakollinen aine, mutta Torniossa sen kirjoittaa vapaaehtoisestikin 90-95 prosenttia ylioppilaskokelaista.

Salmela sanoo, että rajalla ruotsi on tarpeellinen kieli työpaikkojen ja kanssakäymisen vuoksi. Kauppakeskusten työpaikoissa ruotsin kielen taito on ensimmäinen asia, mitä kysytään. Myös pojat ovat Salmelan mukaan havainneet ruotsin taidon tarpeelliseksi, koska nämä pelaavat ruotsalaisten kanssa yhteisissä joukkueissa.

Ruotsin kielen opiskeluun tai kirjoittamiseen ei Salmelan tarvitse oppilaitaan patistella. Oppilailla on riittänyt motivaatiota. Torniossa valtaosa kirjoittaa A-ruotsin.

- En koe olevani pakkoruotsin opettaja, Salmela sanoo.

Opettajakuntaa, Salmelaa näiden mukana, ihmetyttää rajakaupungin säästöt. Kaksoiskaupunki twincityssä poistettiin mahdollisuus valita A-ruotsi ala-asteella. Salmelan mukaan herkkyys oppia vieraita kieliä on ala-asteella aivan erilainen kuin yläasteella. Hän arvioi, että ennemmin tai myöhemmin A-ruotsin poistaminen ala-asteelta näkyy myös lukion ruotsin kielen tasossa."

http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite/PS-Uutiset/1194615244688/artikkeli/vain+muutama+jattaa+kirjoittamatta+ruotsin.html

Utan Napoleonkrigen hade hela Finland talat svenska

Länkar

Tisdag, 17 Mars 2009 09:50

Olle Josephson ägnar sig åt alternativ historieskrivning i Svenska Dagbladets språkspalt.

Historiska jubileer brukar utnyttjas till så kallad kontrafaktisk historieskrivning: om inte X hade hänt, hur hade det då blivit? I år minns vi rikets delning 1809. Dags alltså för kontrafaktisk språkhistoria. Hur hade finskan och svenskan stått sig om Napoleonkrigen aldrig ägt rum?

Läs mer: Utan Napoleonkrigen hade hela Finland talat svenska