Aktuellt

Onko Suomi ruotsalainen?

Länkar

Torsdag, 21 Mars 2013 08:21

Saimaa lehdessä(20.3.)Kari Tegelberg arvioi TV-sarjaa Suomi on ruotsalainen:

"Viime viikolla loppui Ylen kanavilla esitetty, kymmenosainen televisiosarja Suomi on ruotsalainen. Tämä erittäin hyvin tehty, mielenkiintoinen sarja on herättänyt suomalaisissa voimakkaita tunteita. Onpa sarjan juontaja, tietokirjailija ja lääkäri Juhani Seppänen saanut katsojilta jopa tappouhkauksia.
Seppästä on syytetty Ruotsalaisen kansanpuolueen kätyriksi, haukuttu svedupelleksi ja uhkailtu monin tavoin. Mikä suomalaisia ohjelmassa oikein kismitti? Sekö, että ohjelmassa kerrottiin muun muassa, että leijonavaakunamme on alun alkaen ollut ruotsalaisen aatelissuvun vaakuna, vai sekö, että jouduimme sotimaan usein kruunun puolesta Ruotsin ollessa Euroopan suurvalta?

Suomi on ollut osa Ruotsia aina 1200-luvulta vuoteen 1809 saakka, jolloin Venäjä valloitti Ruotsilta Suomen alueen. Sitä ennen Etelä-Suomi ja Oulun seutu olivat Itämaa, muun osan nyky-Suomesta kuuluessa Venäjään.

Ruotsin vallan aikana Suomi liitettiin osaksi läntistä kristikuntaa, eli olimme jo silloin länteen päin kallellaan. Saimme vaikutteita siis läntisistä kulttuureista ja olimme osa Euroopan yhteiskunnallista ja taloudellista järjestystä. Näitten pohjalta syntyivät muun muassa markkinatalous, perustuslailliset valtiomuodot ja laillisuusperiaatteisiin sidottu hallinto. Olimme demokratia.

Uskallan väittää, että jos olisimme olleet tuon ajan Venäjän tsaarin alamaisia, olisimme sitten myöhemmin kuuluneet Neuvostoliittoon. Meillä ei olisi tänä päivänä markkinataloutta, eikä nykyisenlaisia demokraattisia oikeuksia. Olisimme myös vähintään vahvasti kallellaan itään.

Ruotsi ei myöskään tuonut meille pakkoruotsia, vaikka olisi varmasti voinut niin halutessaan tehdä. Suomen kieli säilyi valtakielenä kansan keskuudessa.

Meidän onnemme oli vallankumous Venäjällä 1900-luvun toisella vuosikymmenellä. Suomi pääsi itsenäistymään vallankumouksen pyörteissä ja onneksi silloin kuuluimme osaksi Venäjää. Jos olisimme silloin kuuluneet Ruotsiin, ei itsenäistyminen olisi onnistunut. Ruotsi ei olisi ikinä sitä meille suonut.

Niin. Onko Suomi ruotsalainen? Ei tietenkään ole. Meillä on oma identiteettimme ja kansallisylpeytemme. Olemme viimeistä piirtoa myöten suomalaisia. Historia kuitenkin kannattaa tunnustaa. Silloin osaamme arvostaa itsenäisyyttämme ja suomalaisuuttamme."

En- eller tvåspråkiga skolor?

Tema

Tisdag, 19 Mars 2013 10:38

Lyhyt suomenkielinen raportti seminaarista löytyy täältä.

Debatten om tvåspråkiga skolor har länge gått het. Maria Wetterstrands kommentarer i HBL i september 2011 väckte en reaktionsstorm på svenskspråkigt håll: tvåspråkiga skolor uppfattades som ett hot mot det svenska språket och den svenska skolan. Helsingin Sanomat lät i sin tur utföra en enkät i huvudstadregionen som visade att stödet för tvåspråkiga skolor var starkt bland den finskspråkiga befolkningen. Som i så många andra frågor har debatten från början tenderat att fokusera på olika frågor på finska och svenska, och de två språkgrupperna talar lätt förbi varandra.

Läs mer: En- eller tvåspråkiga skolor?

Delade uppfattningar om tvåspråkiga skolor

Tema

Torsdag, 14 Mars 2013 14:08

Magmas och Utsjoki kommuns seminarium om tvåspråkiga skolor samlade på onsdagen (13.3) ett åttiotal deltagare. Frågan om vad man menar med en tvåspråkig skola var det genomgående temat.
Den samiska erfarenheten från Utsjoki är entydig. För den samiska minoriteten är en tvåspråkig skola en dålig lösning, visade forskaren Torkel Rasmussen som jämfört skolorna i Tana och Utsjoki. Elever i Tana som gått i samisk skola har en större beredskap att anamma språket än eleverna i Utsjoki som gått i en tvåspråkig skola.

Läs mer: Delade uppfattningar om tvåspråkiga skolor

Seminaari kaksikielisistä kouluista jakoi mielipiteitä

Tema

Torsdag, 14 Mars 2013 13:30

Kak­si­kie­li­siä kou­lu­ja pun­ta­roi­tiin suo­men-, ruot­sin- ja saa­men­kie­li­ses­tä nä­kö­kul­mas­ta Magman ja Utsjoen kunnan järjestämässä seminaarissa Helsingissä 13.3.2013.

Tutkija Torkel Rasmussen, joka on tutkinut saamenkielisten lasten valmiutta käyttää saamenkieltä Norjan Tanassa ja Utsjoella, osoitti kuinka erilaiset koulut vaikuttavat saamenkielen käyttöön. Saamenkielistä koulua käyvät oppilaat Tanassa käyttävät saamea paljon aktiivisemmin kuin oppilaat Utsjoella, jotka käyvät kaskikielistä koulua.

Läs mer: Seminaari kaksikielisistä kouluista jakoi mielipiteitä

Den Stora Frågan

Lia Markelin

Måndag, 11 Mars 2013 21:10

The Big Issue är namnet på den tidning som bostadslösa säljer i England. På engelska fungerar namnet på flera plan eftersom "issue" kan stå både för fråga eller problem och för upplaga eller nummer. På finska blir Iso Numero (det stora numret) inte riktigt lika fyndigt, men tidningen fyller samma funktion: mindre bemedlade får sälja tidningen och behålla största delen av inkomsterna själva. De tre första numren får de gratis för att sedan köpa följande nummer för en euro styck och sälja dem för fyra euro; försäljaren får alltså tre euro per såld tidning. För att bli försäljare krävs inget identitetsbevis eller skattekort, och inkomsterna påverkar inte heller möjligheten till utkomststöd i Helsingfors.

Läs mer: Den Stora Frågan

Veri lentää Ruotsiin asti

Citat

Lördag, 9 Mars 2013 14:32

Helsingin Sanomaien toimituspäällikkö Paula Salovaara käsittelee kolumnissaan (9.3.) ruotsin vihaa, joka taas on nostanut päätään:

"Ystäväni sähköpostilaatikkoon tuli viesti: "Joku perheenjäsenistäsi tapetaan niin, että veret lentävät Ruotsiin asti, jos ette lopeta tuon alhaisen hurripropagandan esittämistä. Tiedämme hyvin missä asutte."

Ystäväni rike oli, että hän työskenteli Yleisradiossa ja hänen nimensä yhdistettiin erään dokumenttisarjan julkaisuun.

Sarjan nimi oli Suomi on ruotsalainen, ja se käsitteli asiallisen vakavasti suomalaisten ja ruotsalaisten yhteistä historiaa..."

"Hesarin mielipideosaston esimiehen lista nostaa esille kielet, kansat, rodut ja rajat: ruotsalaisuus, ruotsin kieli, venäläisyys, venäjän kieli, maahanmuutto ja rasismi sekä Israelin ja Palestiinan väliset suhteet.

Lisäksi kiihtynyttä palautetta tulee aina, kun aiheena on abortti, seksuaalisuus tai homous. Edelleen listalle pääsivät Mannerheim, itsenäisyys ja talvisota sekä yllättäjänä kaikki ravintoon liittyvä, aivan erityisesti rasvankäyttö.

Kiihtymys, reaktiot ja niistä syntyvät keskustelut ovat parhaimmillaan juuri sitä, mihin mediaa tarvitaan. Kun palautteessa mainitaan vastaanottajan roiskuva veri, kyseessä on ihan toinen tilanne. Sitä ei pidä ikinä hyväksyä.

Mikä ihmeen uhka ruotsia puhuva ihminen on suomalaisuudelle? Mikä kauhistus on yhteinen historia Ruotsin kanssa?

Selasin läpi keskusteluketjuja aiheesta. Osa niistä oli vallan asiallisia. Ylen dokumenttisarjaa ja suomalaista identiteettiä pohdittiin eri suunnista. Tasaisin väliajoin joku kuitenkin muistuttaa, että suomenruotsalaiset eivät ole suomalaisia.

Olen itsekin kaksikielinen. Kieltäydyn poistumasta maasta, vaikka poistumistoive esitettäisiin uhkauksen kera."

Tio vägar till populism

Tema

Tisdag, 26 Februari 2013 10:57

Hur det tigande Finland blev spelplan för en högljudd populism

I början av sommaren 2012 lyssnade jag en morgon på radiokanalen Yle Radio 1. Det nationella rundradiobolagets morgonprogram vill profilera sig med högklassig aktualitetsjournalism. I den diskussion jag hörde deltog det sannfinländska partiets ordförande Timo Soini och Carl Haglund, ordförande för Svenska folkpartiet som representerar den svenskspråkiga minoriteten.

Ämnet för debatten var eurons kris. Hur ska vi klara oss ur den? Varför måste finländarna, som har skött sin ekonomi, finansiera de överskuldsatta grekerna?

Läs mer: Tio vägar till populism