Sök

Suomi kaikki Artikkelit Ruotsi-Suomi 5-0

Ruotsi-Suomi 5-0

Artikkelit

Ruotsi-Suomi 5-0. Tuollainen ottelutulos on painettu Tukholman kävelykadulla turisteille kaupiteltavaan t-paitaan.

Suomalaista risteilyturistia moinen naapurimaan ylvästely ärsyttää.

Turhaan.

Totta vie Ruotsi on nuijinut Suomen milloin jääkiekossa, milloin jalkapallossa ja milloin missäkin urheilulajissa perinpohjaisesti, usein vielä viimesekunneilla tai kalkkiviivoilla.

Ruotsi on Suomea parempi, ei vain peleissä, vaan myös useilla muilla elämänalueilla?

Suomi rynnisti euroon ensimmäisten joukossa vuonna 1999. Suomessa johtavat poliitikot ja asiantuntijat arvioivat ratkaisun vastaavan maan kansallista etua. Laajaa yhteiskunnallista keskustelua euroon siirtymistä ei käyty. Suomen virallinen totuus oli ainut oikea.
Ruotsi toimi toisin. Ruotsalaiset pohdiskelivat vaihtoehtoja, vertailivat etuja ja haittoja ja debatoivat niistä. Suomessa hymähdeltiin omahyväisesti naapurimaan iänikuisille yhteiskunnalliselle keskustelulle ja oltiin varmoja, että Ruotsi seuraa emu-ratkaisussaan Suomen esimerkkiä.

Toisin on käynyt.

Ruotsi perusteli valitsemaansa polkua sillä, että maa haluaa kokemuksia rahaliiton toiminnasta ennen liittymistään siihen. Ruotsi kelluttaa Britannian tavoin valuuttaansa ja harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Eurokielteisen kantansa Ruotsi vielä sitten vahvisti kansanäänestyksellä vuonna 2003.

Euroaikaan Ruotsin ja Suomen talouskehitys on ollut suurilla kansantalouden mittareilla mitaten melko samantasoista. Ero on kuitenkin siinä, että Suomi on joutunut omalla panoksellaan ja verovaroillaan pelastamaan euroa. Ruotsi katsoo vierestä ja antaa neuvoja.

Olivatko ruotsalaiset kaukokatseisempia kuin suomalaiset?

Suomi on ennenkin ollut eturintamassa. Näin oli talvisodassa ja jatkosodassa, jolloin Suomi puolusti aluettaan Neuvostoliittoa vastaan. Taisipa Suomi samalla suojata läntistä naapuriaankin.

Ruotsi on rikas maa. Varallisuuden pohja rakennettiin jo Ruotsin suurvallan aikaan, ja osansa vauraudestaan Ruotsi keräsi Suomesta, joka oli vuosisadat osa Ruotsin valtakuntaa.
Tänään ruotsalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalvelut ovat vakaammalla perustalla kuin itäisessä naapurissa.
Ruotsin kansantalouden työpanos on ollut korkea. Takavuosien työvoimapulaan naapurimaa haki apua maahanmuuttajista. Työttömästä Suomesta lähti suuri muuttoaalto Ruotsin autotehtaille ja monille muille työpaikoille. Monesta tuli Ruotsin kansalaisia.
Suomessa maahantulijoita ei ole osattu nähdä hyvinvoinnin kasvattajina, vaan uhkana.

Tänään työhön osallistumisen aste Ruotsissa paljon korkeampi kuin Suomessa. Ruotsissa vielä yli 60-vuotiaatkin vaihtavat työpaikkaa. Suomessa heidät työnnetään tai he lähtevät eläkkeelle. Ruotsissa 55 -64 -vuotiaista käy työssä noin 70 prosenttia ja Suomessa reilusti alle 60 prosenttia.

Yksi syy on työilmapiirissä. Se on Ruotsissa Suomea pehmeämpi ja huokoisempi. Suomi on yrittänyt seurata naapurimaataan ja meidän yhteistoimintalakimme myötäilee Ruotsin myötämääräämislakia. Silti suomalaisesta työelämää leimaa yhä "perkele"-management.
Nykyisellään Ruotsin ikärakenne on Suomea edullisempi. Ruotsissa työvoiman tarjonnan määrä kasvaa viidellä prosentilla vuosittain, kun taas Suomen työvoima supistuu suurten ikäluokkien eläköityessä.

Ruotsin talouden pitkän aikavälin talousnäkymä ja kyky ylläpitää hyvinvointipalveluita on parempi kuin Suomen. Ruotsilla on ollut vuosisadat Suomea parempi pelisilmä, joten kannustakoon Drottninggatanin turistimyymälän t-paidan tylyt 5-0 numerot suomalaisia ottamaan oppia naapurista ja pitämään yllä ruotsin kielen taitoa.

Kari Arola on kolumnisti ja lehtimies. Hän on mm toiminut Uutispäivä Demarin päätoimittajan.

 

 

 

0 Kommentarer Add Comment

Skriv kommentar
Denna artikel är låst och går inte att kommentera längre.

busy