Sök

Kolumnister Johanna Korhonen Töitä pommien purkajille

Töitä pommien purkajille

Johanna Korhonen

Tuntemani mies ei halua tilata Hufvudstadsbladetia, koska ei halua joka päivä joutua pohtimaan sitä, että on ruotsinkielinen. "En yksinkertaisesti halua tulla muistutetuksi juuri siitä asiasta joka ainoa aamu", mies sanoo.

Ihmettelin. Minun kotiini tulee Hufvudstadsbladet, mutta minua ei ahdista ollenkaan se, että lehdessä on niin paljon juttuja kielestä ja kielipolitiikasta. Onhan siinä juttuja paljosta muustakin. Mutta tuttavassani ja minussa on se ero, että minä olen suomenkielinen. Minun kieli-identiteettiini Hbl ei vaikuta mitenkään. Voin lukea kielijuttuja, jos ne ovat kiinnostavia, tai voin kevein mielin lukea lehdestä jotain muuta.

Keskustelu tuttavan kanssa pakotti taas kerran miettimään, onko identiteetti, käsitys itsestä, ihmiselle myös rasite. Aina on tapana hokea, miten tärkeä identiteetti on, mutta entä jos siitä aiheutuu myös riesaa?

Niin kuin useimmilla ihmisillä, tuttavallanikaan ei ole mitään omaa äidinkieltään vastaan. Se on hänelle itsestään selvä osa minuutta. Mutta juuri tästä syystä hän ei useimpina päivinä haluaisi uhrata sille ajatustakaan.

Rasitteiksi identiteetit muuttuvat siitä, että muut ihmiset herkästi määrittävät etenkin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten koko olemuksen vain "sen yhden" asian perusteella. Se asia voi olla kieli, etninen alkuperä, uskonto tai seksuaalisuus. Ihmisestä on tavattoman rasittavaa olla muiden ihmisten silmissä ensisijaisesti tai jopa pelkästään ruotsinkielinen, pelkästään ulkomaalainen, pelkästään muslimi tai pelkästään homo.

Näistä mikään ei ole edes kokopäivätyö - ne käyvät työstä ympäri vuorokauden, jos tai kun muut ihmiset niin haluavat.

Lempifilosofeihini kuuluva taloustieteilijä Amartya Sen on kirjoittanut teoksen Identiteetti ja väkivalta. Intialaistaustainen, Englannissa asuva mies on tämän tästä joutunut selvittelemään nimensä, ulkomuotonsa ja brittiläisen kotiosoitteensa välistä "ristiriitaa" lentokenttäviranomaisille.

Senin mielestä kapeasti ymmärretty identiteetti on keskeinen väkivallan syy sekä pienyhteisöissä että globaalisti. Kun ihmiset ensin luokitellaan jollain perusteella muka yhtenäiseksi ryhmäksi, seuraava askel on käydä vahvistamaan tätä ryhmää koskevia luuloja ja stereotypioita. Kaikilla musliminaisilla on huivi, eikö niin?

Tästä on enää lyhyt matka henkisen tai fyysisen väkivallan perustelemiseen: koska he ovat tuollaisia, meillä on oikeus kohdella heitä näin. Pommi on viritetty, enää räjähdys puuttuu.

Yksiulotteinen identiteettiajattelu on Senin mukaan "hyvä tapa ymmärtää väärin lähes jokaista maapallon ihmistä".

Suomessa tätä nykyä leijuvat kielivihamielisyydet edellyttävät aktiivista pomminpurkutyötä. Kaikille ei ole tuttua, että "ruotsinkielinen" on yleensä suomalainen, minkä lisäksi hän voi olla myös nainen, poliisi, kasvissyöjä, riippuliidon harrastaja, kaksosten äiti, mikä tahansa seksuaali, teatterin ystävä, isänmaallinen, korkokenkiä käyttävä formulan seuraaja ja siirtolapuutarhaviljelijä. Tai mitä hyvänsä muuta.

Hän voi olla myös henkilö, jolle kaikki, tai ainakin lukuisat muut identiteetin osat ovat tärkeämpiä kuin kotikieli. Siihenkin on oltava oikeus. Siinä mielessä Hbl:n tilaamatta jättävä tuttavani ei ole luopio eikä seuranpettäjä, vaan ihan terveellisen monimuotoisuuden mannekiini.

0 Kommentarer Add Comment

Skriv kommentar
Denna artikel är låst och går inte att kommentera längre.

busy