Kansakunnan koekaniinit

Tisdag, 9 Februari 2010 16:19

Länkar

Helsingin Sanomat kommenterar rapporten Det svenska i Finland 2030 på ledarplats 8.2.

"Suomenruotsalainen ajatushautomo Magma ja Kuntaliitto ovat yhteistyössä hahmotelleet, millainen on ruotsinkielisten asema Suomessa vuonna 2030 (Det svenska i Finland 2030, Magma-studie 1/2010).

Toista kansalliskieltä äidinkielenään puhuvien asemaa pohditaan neljän kehitysvaihtoehdon pohjalta. Yksi niistä painottaa uskoa teknologiaan, toinen ympäristötietoisuuden korostumista, kolmas monikulttuurisuuden vahvistumista ja neljäs kasvavaa halua suojautua ulkomaailmalta. Ajatusleikin loppupäätelmät ovat mielenkiintoisia.

Viime vuosina suomenruotsalaisten keskuudessa on kasvanut hämmennys ja hätä omalla äidinkielellä tuotettavien palveluiden tulevaisuudesta. Useassa hallinnollisessa uudistuksessa suomenruotsalaiset ovat havainneet jäävänsä tylysti lapsipuolen asemaan. Peruspalveluiden saanti omalla äidinkielellä ei ole enää itsestään selvä perusoikeus.

Samalla suomenkielisen väestönosan kiinnostus ja ymmärrys suomenruotsalaisten ajattelua kohtaan ovat vähentyneet, ja julkisen talouden tiukentuminen luultavasti kiristää asenteita entisestään. Kaksikielisyys ei ole enää kaikille rikkaus vaan yhä äänekkäämmän joukon mielestä rasite.

Magman ja Kuntaliiton projektin loppuraportissa on paljon opittavaa myös suomea äidinkielenään puhuville.

Raportin yhteenvedossa korostetaan, että muutosta ei pidä periaatteessa vastustaa, vaan muutostyössä on oltava aktiivisesti mukana. Totuttuja käytäntöjä ja olemassa olevia hallinnollisia rajoja pitää uskaltaa kyseenalaistaa ja ylittää.

Hankkeessa haastetaan esiin suomenruotsalaisia innovaatioita, joiden avulla ruotsinkieliset palvelut voitaisiin järjestää ja turvata. Tällä tavalla suomenruotsalaiset voisivat olla joissakin palvelurakenteen uudistuksissa eräänlaisia kansakunnan koekaniineja, ja näin tämä uudistustyö saattaisi avata laajempiakin mahdollisuuksia.

Projektissa korostetaan monikielisyyden merkitystä mutta ehkä hieman eri vivahteella kuin tähänastisessa suomenruotsalaisessa keskustelussa.

Kun keskustelua on ennen hallinnut "pakkoruotsin" puolustus, nyt varoitetaan englannin kielen merkityksen liiasta korostumisesta. On muitakin maailmankieliä, ja Pohjoismaat ovat yhä tärkein viiteryhmämme kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti. Ruotsin kielen ääreen ei ehkä kannata pakottaa, mutta houkutella aina kannattaa.

Ajatusmatkan lähestymistapa on oman arvon tunteva mutta avoin maailman muutokselle. Tällainen tarkastelutapa on jo itsessään innovaatio, joka kannattaisi ottaa laajemminkin käyttöön."

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kansakunnan+koekaniinit/1135252702831