Kielivalintoihin lisää valinnanvaraa

Måndag, 22 Februari 2010 10:50

Länkar

Mera alternativ i valet av språk efterlyser två forskare vid spårkforskningscentralen i en debattartikel i Keski-Suomalainen i Jyväskylä 22.2.

"Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa (17.2.) otettiin kantaa koulujen kieliohjelmaan ja siihen, että ruotsi syö muiden kielten valintoja. Kannanotto liittyy ministeri Virkkusen haastatteluun (Ksml 16.2.) sekä valtakunnalliseen tuntijakotyöryhmään.

Samaan aikaan, kun tuntijakotyöryhmä pohtii tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja perusopetuksen kehittämistä, keskustelu kieltenopetuksesta kilpistyy kerta toisensa jälkeen pakkoruotsista kiistelemiseen.

Argumentit ovat tutut: ruotsi syö muiden kielten valintaa, venäjää ja muitakin kieliä pitäisi englannin lisäksi osata. Samalla esitetään ruusuisia kuvia siitä, miten oppilaalla on nykyisin mahdollisuus valita alakoulussa vapaaehtoinen A2-kieli tai yläkoulussa B2-kieliä.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että useat kunnat ovat jättäneet A2-kielen pois kielipaletista ja että oppilaat eivät valitse englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, vaan se on valittu jo heidän puolestaan: mitään muuta kieltä ei nimittäin ole tarjolla.

Jos tuntijakotyötyhmässä nostetaan harkittavaksi nykyisen kieliohjelman muuttaminen niin, että toisen kotimaisen pakollisuus poistuisi ja vain A1-kieli olisi pakollinen, on myös tarkkaan pohdittava sen seuraamuksia Suomen kielivarannon kannalta.

On hyvin todennäköistä, että oppilaat jättävät valitsematta myös A2-kielen ja B2-kielen, jolloin Suomi olisi monipuolisen kielitaidon näkökulmasta todellisessa aallonpohjassa: suomenkieliset oppilaat oppisivat koulussa vain englantia.

Samalla on huomioitava, että kielenopiskelusta tulee entistä enemmän sukupuolittunutta. Tytöt valitsevat vieraita kieliä jo nyt poikia enemmän ja on hyvin todennäköistä, että trendi tulee jatkumaan.

Olipa ruotsi pakollinen tai vapaaehtoinen, on pidettävä huolta siitä, että oppilaat saavat mahdollisuuden opiskella itselleen kahta vierasta kieltä peruskoulussa eurooppalaisten suositusten mukaan. Vaihtoehtoja tähän on useita, ja muun muassa valtakunnallinen KIEPO-projekti on niitä jo valmiiksi pureskellut poliittisen päätöksenteon tueksi.

Elämme paradoksaalista aikaa: samalla kun englannin ylivalta koulujen kieliopinnoissa kasvaa, tuore Jyväskylän yliopistossa tehty kyselytutkimus osoittaa, että valtaosa (67 prosenttia) suomalaisista on sitä mieltä, että kansalaistemme täytyy osata ja oppia muitakin vieraita kieliä kuin englantia.

Perimmäinen kysymys varmasti onkin, miten oppilaalle mahdollistetaan kielivalinta aitona valintana: tarjoaako kunta sopivan määrän kieliä niin, että ryhmäkoot olisivat inhimilliset ja että kielten ei tarvitsisi kilpailla keskenään? Entä miten muuttaa asenneilmastoa ja saada oppilaat valitsemaan kieliä? Miten voitaisiin kehittää kieltenopiskelu kiinnostavaksi, kohtaamaan lapsen ja nuoren kokemusmaailma?

Ei ole sattumaa vaan systemaattista seurausta vallalla olevista oppimis- ja kielikäsityksistä, että juuri kielten opiskelu näyttäytyy niin opetussuunnitelmissa kuin koulujen tavoissa tiedottaa kielivalinnoista raskaana ja vaivalloisena, vain harvoille ja valituille sopivana sinnikkäänä puurtamisena. Monipuolinen kielitaito on keskeistä tulevaisuuden yhteiskunnassa - se on sitä jo nyt."

SARI PÖYHÖNEN erikoistutkija TARJA NIKULA professori Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan verkosto

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/kielivalintoihin-lis%C3%A4%C3%A4-valinnanvaraa/534965