Lisää valintoja, vähemmän kouluja

Torsdag, 3 Juni 2010 09:30

Länkar

Etelä-Suomen Sanomat i Lahtis skriver i sin sin ledare
(3.6.)att svenskan har nationalspråksställning och är en del av den finländska ideniteten. Men förr eller senare måste svenskan som obligatoriskt skolämne diskuteras.

"Sivistys ja kolulutus on kanskunnan ydintä, joten kaikkien asia on pohtia, mitä Suomen peruskouluissa tulevaisuudessa pitää opettaa. Opetusministerin työryhmä esitteli tiistaina uusimman version eli peruskoulun tuntijakoesityksensä.

Työryhmä ehdottaa peruskouluajalle hivenen enemmän opetustunteja. Peruslinja on lisätä koulussa opetuksen valinnaisuutta; sitä halutaan kartuttaa erityisesti taideaineissa, käsityössä ja liikunnassa. Taito- ja taideaineiden painotus mainitaan jo hallitusohjelmassa. Liikuntaa taas on syytä korostaa, jos halutaan totuttaa nuoret huolehtimaan kunnostaan.

Valinnaisuuden lisäys on osin näennäistä, sillä valinnat on pitkälti kytketty omaan oppiaineryhmäänsä, kuten kieliin, matematiikkaan ja taideaineisiin. Uusia aineita ovat etiikka ja draama. Kielten opetus käynnistyisi jo toisella luokalla, ja pakollisen toisen kansalliskielen viimeistään kuudennella luokalla.

Työryhmän perusteellinen esitys ei draama-oppiaineen lisäksi muutoin sisällä suurta draamaa. Kyselyjen mukaan nykyiseen perusopetukseen ollaan Suomessa varsin tyytyväisiä. Kansainvälisissä Pisa-vertailuissa suomalaiset peruskoululaiset ovatkin aina sijoittuneet kärkisijoille.

Opetuksessa ei tunnu olevan suurta rukattavaa. Suurempi kysymys saattaakin olla, miten kohennetaan koululaisten viihtymistä työpaikallaan. Suomalaisnuoret viihtyvät koulussa selvästi huonommin kuin monet eurooppalaiset ikätoverinsa.

Tuntijakotyöryhmä oli eripurainen, ja sen mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Kuntaliitto kavahti heti mahdollisia lisälaskuja, joita valinnaisuuden lisääminen kunnille toisi. Valinnaisuus johtaa vääjäämättä myös isompiin yksiköihin, sillä muuten kunnat ovat pulassa kootessaan esimerkiksi kielitarjotintaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto toivoi ryhmässä ennakkoluulotonta tarkastelua toisen kotimaisen kielen asemasta. Käytännössä EK haluaa näyttää ovea pakkoruotsille.

Työryhmä otti toiseen kotimaiseen vanhan kannan: suomi ja ruotsi ovat kansalliskielet, ja niiden pakollinen opiskelu turvaa kaksikielisyyden.

Ajatus on kaunis, mutta pakko-opiskelu ei turvaa kaksikielisyyttä. Koululaiset suhtautuvat ruotsiin varauksellisesti, opiskelumotivaatio on vähentynyt, ja asenne kylmentynyt. On aivan ymmärrettävää, että esimerkiksi itäsuomalaisessa kunnassa opiskelija ei koe saavansa mitään hyötyä ruotsin opinnoista. Pakkokielen aloittaminen vuotta nuorempana voi olla nykyistä parempi ajoitus, mutta isoa kielikysymystä se ei ratkaise.

Kielillä on perustuslain turva, mutta silti jossain vaiheessa on rohjettava pohtia pakollisen ruotsin asemaa. Ruotsi on osa suomalaista yhteiskuntaa ja yleissivistystä, mutta kielen taitaminen on nykymallilla heikentynyt.

http://www.ess.fi/?article=284475