Pakkoruotsi äkkiä takaisin!

Fredag, 27 November 2009 08:48

Länkar

I tidningen Talouselämä (26.11.) sammanfattar
Esko Rantanen den senaste tidens mediediskussion om svenskans ställning och talar för ett återinförande av tvångssvenskan i studentskrivningarna:

"Ruotsin kielen asema on Suomessa heikentynyt pitkään. Nyt monissa kunnissa ruotsinkielinen palvelu kangertaa, koska henkilöstö ei osaa ruotsia. Ei osaa, vaikka ruotsin osaaminen on virallisesti pätevyysvaatimuksissa. Ruotsin osaamattomuus kuohuttaa Suomen ruotsinkielisiä.

Suomen ruotsinkieliset käyvät keskenään vilkasta mielipiteenvaihtoa siitä, mikä on paras taktiikka puolustaa kielivähemmistölle taattuja oikeuksia. Pitääkö ryhtyä terrieriksi, kysyi Hufvudstadsbladet tiistaina kahdeksalta suomenruotsalaiselta julkisuuden henkilöltä.

Ålandstidningenin päätoimittaja Nils Lampi sanoi terrieritaktiikkaa fantastiseksi ja RKP:ta cockerspanieliksi kielikysymyksissä. Jörn Donnerin mielestä nyrkin lyömisessä pöytään on itua. Ruotsinkieliset aivan liian höylisti etsivät konsensusta suomenkielisen enemmistön mielestä.

Jos terrieritaktiikkaa olisi sovellettu menneisyydessä, Rkp:n olisi pitänyt erota hallituksesta monet kerrat 20 viime vuoden aikana.

Ruotsinkielisten oma puolue Svenska folkpartiet ei yksin kuitenkaan kykene ajamaan ruotsinkielisten etua. Puolue tarvitsee tukea suomenkielisiltä ymmärtäjiltä, kuten opetusministeri Stefan Wallin sanoi Hbl:ssä sunnuntaina.

Ja mistä ruotsinkieliset ovat ärsyyntyneet? Viime ajalta on lukuisia syitä.

Kysymys on arkisista ja intiimeistä palveluista.

Tammisaaren synnytyssairaala siirtyy HUS:n osaksi.
Yle suunnittelee FST5-kanavan fuusioimista Teema-kanavaan. Yle lisäksi lopettaa Moskovan ruotsinkielisen kirjeenvaihtajan pestin.
Kuntaministeri Mari Kiviniemi yrittää liittää aluehallintouudistuksessaan huomattavalta osin ruotsinkielisen Kokkolan umpisuomenkieliseen Ouluun, missä monikaan ei osaa ruotsia.
Perustuslain 17. pykälän mukaan Suomessa jokaisen on saatava käyttää äidinkieltään asioidessaan tuomioistuimessa tai viranomaisen puheilla. Ja kummankin kieliryhmän kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tarpeita on palveltava yhdenmukaisin perustein.

Hallitus taipui populistisen rahvaan edessä tavalla, joka ei ole kunniaksi Suomelle.
Yleisviisas Osmo Soininvaara pitää blogissaan "ihmisten oikeutta äidinkieleen ja äidinkielisiin palveluihin tärkeänä. Siksi on välttämätöntä, että riittävä osa suomalaisista osaa ruotsinkieltä". Ja hän lisää: "Koska ruotsinkielisten ammattijakauma ei vastaa suomenkielisten ammattijakaumaa, ei riitä, että ruotsinkieliset osaavat ruotsia ja palvelevat sairaaloissa toisiaan".

Tässä se pointti on.

Hallitus poisti pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksista. Tässä hallitus taipui populistisen rahvaan edessä tavalla, joka ei ole kunniaksi Suomelle.

Suuri osa suomenkielistä nuorisoa hyljeksii, jopa halveksii ruotsin kieltä. Asenne perustui tietämättömyyteen, kokemattomuuteen ja rasismia lähentelevään suhtautumiseen itselle tuntematonta väestöryhmää ja kulttuuria kohtaan. Asenne heijastaa historiantuntemuksen puutetta. Ruotsinkielen vihaaja sekoittaa tunteisiinsa vielä alemmuuskompleksin Suomea rikkaamman ja kehittyneemmän Ruotsin kuningaskunnan edessä.

Olisi suotavaa, että suomenkieliset ymmärtäisivät myös ruotsin kielen työkaluksi, jonka avulla voi rakentaa yhteyksiä erilaisten ryhmien kesken. Tällaisen merkityksen suomenkielen osaamiselleen näki esimerkiksi kirjailija Kjell Westö Hbl:n haastattelussa.

Ensimmäistä kertaa Suomessa muuten on akateemisen tutkinnon suorittanut pääministeri, joka puhuu englantia pohjoismaisten kollegojen kanssa. Sitä paitsi Matti Vanhanen puhuu sitäkin kankeammin kuin esimerkiksi Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt.

Virkamiehistö osaa ruotsia niin huonosti, että Ahvenanmaa voi irrottautua Suomesta, jos ruotsin kielen asemaa edelleen heikennetään, varoittaa ruotsinkielisten kansankäräjien puheenjohtaja kansanedustaja Anna-Maja Henriksson Hufvudstadsbladetin haastattelussa.

Ruotsin kielen syrjäytymiseen on epäilemättä vaikuttanut englannin työntyminen silmiin ja korviin joka tuutista. Suomenkielisille ei riitä, että Ruotsista irtautumisesta on kulunut 200 vuotta ja Venäjästä irtautumista 92 vuotta. Pitää näköjään vielä tämän jälkeen tavoitella 51. osavaltion asemaa Amerikan Yhdysvalloissa.

Oopperassakin tekstitys on suomeksi ja englanniksi, mutta ei toisella kansalliskielellä ruotsilla."
http://www.talouselama.fi/uutiset/article351165.ece