Logga in

Sök

Arkiv Magma Eristäytyminen vai kaksikielisyys?

Eristäytyminen vai kaksikielisyys?

Magma

I en gästkolumn belyser tidningen Ilkkas chefredaktör Matti Kalliokoski frågan om tillgången till bl.a. svenska tv-program ur folkmajoritetens perspektiv:

Olen äidinkieleltäni suomenkielinen ja kasvanut suomenkielisessä kunnassa, mutta kaksikielisyys on ollut läsnä elämässäni lapsesta lähtien.

Seurasin ruotsinkielisiä lastenohjelmia televisiosta. Hiukan myöhemmin Tv-nytt tyydytti uutisnälkääni. Koulussa oli pakkoliikuntaa ja pakkokäsitöitä, mutta ruotsia opiskelin mielelläni. Lukiossa luokillemme tulivat ruotsinkielisistä naapurikunnista ne oppilaat, jotka halusivat opiskella suomeksi.

Kohtasin ruotsin kieltä luontevasti omassa maakunnassa Kokkolassa, Alavetelissä ja Teerijärvellä. Kahdelle jälkimmäiselle paikkakunnalle johtaa myös osa sukujuuristani. Sukupuusta laskien ehkä kuudesosa esivanhemmistani on puhunut äidinkielenään ruotsia.

Isovanhempani kertoivat usein muistitietoa suurista nälkävuosista, jolloin isoisäni isä selvisi pahimman talven yli teini-ikäisenä poikana kiertämällä kerjuulla ruotsinkielisellä rannikolla. Siltä reissulta jäi talteen myös auttava kielitaito.

* * *

Vartuin siis aikuisuuteen hengeltäni kaksikielisenä. Vasta lähdettyäni opiskelemaan törmäsin kahteen hämmentävään ilmiöön: vihamielisyyteen ruotsin kieltä kohtaan ja ruotsinkielisten ideologisesti perusteltuun eristäytymiseen, joka vähintään yhtä suurella voimalla murentaa kaksikielisyyttä.

Ymmärrän, että lapsen on hyvä kasvaa oman äidinkielensä vaikutuksessa, jotta hänen kielitaitonsa kehittyy. Sitä vastoin en voi ymmärtää, että samaa perustelua käytetään kielelliseen eristäytymiseen korkeammassa koulutuksessa, joka jo luonteeltaan on kansainvälistä ja ahtaat kielirajat ylittävää.

Ymmärrän, että sekä suomen- että ruotsinkielisten pitää saada julkiset palvelut omalla kielellään. Vasta viime vuosina olen tajunnut, että joidenkin mielestä ruotsinkielistä voi palvella ruotsiksi vain äidinkieleltään ruotsinkielinen. Suomenkielisille opetetaan ruotsia, mutta heitä ei kelpuutetakaan käyttämään sitä.

Haluan sekä enemmistön että vähemmistön oikeuksien toteutuvan. Siksi tunnen olevani eri mieltä niiden ruotsinkielisten kanssa, jotka uskovat heidän oikeuksiensa toteutuvan vain sillä tavoin rajatulla maantieteellisellä alueella, jossa enemmistökieli on ruotsi. Onko totta, että suomalaisessa yhteiskunnassa uskotaan vähemmistön sorron olevan niin yleistä?

Kaksikielisen Suomen hiipuminen varmistetaan sillä, että ruotsinkieliset eristäytyvät omiin oloihinsa eivätkä suomenkieliset enää kohtaa toista kotimaista kieltä arjessaan, saati että heidän oletettaisiin tulevan sillä toimeen.

Siksi olin alusta pitäen huolestunut, millaiset seuraukset olisi laadukkaiden ruotsinkielisten televisio-ohjelmien eristämisestä omalle kanavalleen. Jos enemmistö ei eksy ruotsinkielisten ohjelmien pariin kuin sattumalta, yksikielistyminen on varmistettu.

Olisi suuri onni kaksikieliselle Suomelle ja erityisesti sen ruotsinkielisille, että eristäytymisen symboli, televisiokanava FST5 lakkautettaisiin ja sen ohjelmat sijoitettaisiin jälleen Ylen pääkanavilla. Silloin koko kansa huomaisi ohjelmien laadun, muistaisi Suomen olevan kaksikielinen ja arvostaisi kaksikielisyyttä. Aivan kuten muukalaisvihamielisyyden paras vastalääke on maahanmuuttajien ottaminen mukaan suomalaisen valtaväestön arkeen, samalla tavalla ruotsin kielen pitää kuulua suomalaisten televisiokanavien ytimeen.

Matti Kalliokoski

kirjoittaja on Seinäjoella (Östermyra) ilmestyvän sanomalehti Ilkan päätoimittaja

 

1 Kommentarer Add Comment
0
Delvis rätt
skriven av Johan S den 19.11.2009
Matti K har rätt då han säger att FST5 försvagar tvåspråkigheten, för t.om. i min tvåspråkiga familj ser vi mindre på svenska nuförtiden. Det blir bara inte av att kolla upp femman. Han slår också huvudet på spiken i sin kommentar om att vissa av oss inte tror på att andra kan ge service på svenska, jag tror många av oss inte ens gillar tanken på en vattusvensk läkare....
Däremot har han fel när han inte tror på den Taxellska paradoxen, för den är verklig. Jag har sett för mycket av den i verkligheten: finskan tar obönhörligt över, precis som engelskan i internationella sammanhang. Endast enspråkiga lösningar räddar tvåspråkigheten, men vi ska nog inte överdriva där heller. HU fungerar hyfsat på två språk, tack vare ämnesföreningar och nationer finns det tillräckligt många svenska rum för att inte finska ska bli ett hot.
Röster: +0
anmäl missbruk
rösta ner
rösta upp

Skriv kommentar
Denna artikel är låst och går inte att kommentera längre.

busy