Sök

Suomi kaikki

Suomi

Millainen muslimi voi olla demari?

Obs, öppna i ett nytt fönster. Skriv ut

Kolumnit

Skrivet av Administrator Måndag, 20 Maj 2013 13:09

Eikö poliittisen vakaumuksen pitäisi olla irrallaan uskonnollisesta taustasta? Näin kysyy toimittaja Kari Arola kolumnissaan, joka käsittelee tapausta Ruotsissa, jossa Tukholman sosiaalidemokraattisen puolueosaston johtotehtävään valittu Omar Mustafa joutui eroamaan, kun kävi ilmi, että hän on harras muslimi.

"Ruotsin sosialidemokraattisessa puolueessa syntyi huhtikuussa riita islamista. Rähinä alkoi, kun naapurimaan islamilaisten yhdistyksen puheenjohtaja Omar Mustafa nimitettiin demareiden puoluehallituksen varajäseneksi ja sitten hänet painostettiin vajaa viikko myöhemmin eroamaan luottamustoimestaan.

Omar Mustafa ei ottanut riittävän selväsi etäisyyttä äkkijyrkistä mielipiteistään tunnettuihin henkilöihin, jotka hän oli pyytänyt seminaaripuhujiksi. Näin selitti demareiden Tukholman paikallisosasto sotkua.

Valtiotieteen professori ja sosialidemokraattisen puolueen jäsen Ulf Bjereld uskoo ruotsinsuomalaisten Sisu-uutissa Tukholman puoluejaoston ratkaisun olevan "jälkikonstruktio, joka on luotu puoleen kasvojen pelastamiseksi".

Muutamia vuosia sitten Ruotsin demarinuorten puheenjohtaja joutui jättämään paikkansa, kun hän tämä panetteli maahanmuuttotaustaista tukholmalaisen ravintolan portsaria rasistisin sanakääntein. Ovimies ei ollut sitä ennen päästänyt juovuksissa ollutta seuruetta kapakkaan.

Ruotsi on ottanut vuosikymmenet vastaan siirtolaisia, monista syistä, ei vähiten saadakseen työvoimaa. Maa on monikulttuurinen ja se on liberaalin, avoimen demokratian maineessa. Fredik Reinfeldtin hallitus on korostanut Ruotsin tarvitsevan maahanmuuttajia ylläpitämään hyvinvointia , ja maa tarjoaa turvapaikan sitä tarvitseville ihmisille.

Muutama Ruotsissa asunut tuttavani on sanonut, että tosiasiassa Ruotsi on luokkayhteiskunta. Pinnan alla muhii monenlaista vastakkainasettelua ja törmäyksen uhkia. Maahanmuuttajat ovat omilla asuinalueillaan. Tuttavani mukaan ruotsalaiset ovat muutenkin tarkkoja omasta statuksestaan. Ensimmäisenä kysytään vieraalta, missä tämä asuu ja mikä on hänen ammattinsa. Näin kysyjä arvioi, miten lähelle tämä päästää muukalaisen.

Mustafa Omarin kohtalo pani ruotsalaiset demarit keskustelamaan, millainen muslimi voi olla poliittisen puolueen jäsen. Ruotsissa on satoja tuhansia muslimeja eivätkä islamilaista uskontoa tunnustavat ole yhtenäinen joukko.

Asiassa onkin mietittävää: Eikö poliittisen vakaumuksen pitäisi olla irrallaan uskonnollisesta taustasta? Eivätkö puolueet olekaan avoimia kansanliikkeitä, jollaiseksi ne itseään mainostavat?

Näitä kysymyksiä pohditaan ennen pitkään Suomessakin, jossa tilastokeskus ennustaa olevan puoli miljoonaa maahanmuuttotaustaista ihmistä vuoteen 2030. Nettomaahanmuutto on nyt 18 000 ihmistä vuodessa.
Hiljattain ilmestynyt Muuttajat -kirja kertoo, että Ranskassa on viime vuosina mietitty keinoja edistää valtioon soveltuvan eurooppalaisen islamin kehitystä.

Saksassa, esimerkiksi Frankfurt am Mainissa, on tunnustettu jo kauan, että islam on osa saksalaista yhteiskuntaa ja että vierastyöläiset asuvat maassa pysyvästi. Vuonna 2000 Saksan kansalaisuuslainsäädäntöä uudistettiin niin, että poliittisen yhteisöön jäsenyyteen pääsee myös ei-saksalaista syntyperää olevat ihmiset.
Maailma muuttuu, Eskoseni, ja Suomikin on tulossa entistä monikulttuurisemmaksi."

 

 

 

 

 

   

Pohjolan ay-liike herää ympäristötietoisuuteen

Obs, öppna i ett nytt fönster. Skriv ut

Kolumnit

Skrivet av Administrator Tisdag, 16 Oktober 2012 13:18

Pohjoismaiset ammattiliitot ovat tehneet yhteistyötä organisoidusti vuosikymmeniä. Siitä on ollut hyötyä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja työmarkkinamallin kehittämisessä.

Suomalaiselle palkansaajaliikkeelle yhteistyö on antanut uusia virikkeitä. Monissa asioissa Suomi on ottanut esimerkkiä muista pohjoismaista ja oppinut toisten kokemuksista.

Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY eli Nordiska Fackliga Samorganisation NFS julisti taannoin Norjan Ålesundissa pitämässään kongressissa uutistoimisto UP:n mukaan, että raskaan teollisuuden on muututtava nopeasti ympäristötietoiseksi ja vihreäksi teollisuudeksi. Muutoin työpaikat eivät pysy Euroopassa

Samassa kokouksessa pohjoismaisten ay-järjestöjen puheenjohtajat allekirjoittivat julkilausuman sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän talouden ja työmarkkinoiden puolesta.

Selvä on, että ammatilliset järjestöt ovat keskeisessä roolissa kehitettäessä kestävään kehitykseen perustuvaa työelämää. Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön jäseninä ovat Suomesta kaikki palkansaajakeskusjärjestöt, SAK, STTK ja Akava. Näin ollen yhteisesti julkilausumin julistettu tahto ei jääne pelkäksi korulauseeksi, vaan toivottavasti se heijastuu palkansaajaliikkeen arjen työhön.

PAY:n syksyiseen Norjan kokoukseen osallistunut korkeakoulutettujen Akavan erityisalojen liiton puheenjohtaja Salla Luomamäki tiivisti pohjoismaisen kongressin annin Demokraatissa näin:
"Meidän vastuullamme ei ole vain huolehtia jäsenistömme eduista. Työehtosopimusten tulee ottaa kantaa tulevaisuudessa myös ekologisiin ja kestäviin arvoihin."
PAY kokouksessa ammattiliittojen päättäjät totesivat, että elinkeinoelämän arvoilla muutos ei toteudu, vaan vastuu menon muuttamisesta on paljolti palkansaajaliikkeen harteilla.

Ruotsin toimihenkilöjärjestön TCO:n ekonomisti Kristian Skånbergin mielestä muutosvoiman on tultava nimenomaan ammattiyhdistysliikkeestä. Kestävämpi tuotantotapa nostaa hintoja vain tilapäisesti. Aluksi hinnat nousevat ja sitten ne laskevat. Tästä on esimerkkejä Ruotsista.
Myös Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n ympäristösihteeri Judith Kirton-Darling on muistuttanut, että Eurooppa ei voi odottaa ympäristö- ja talouspulmien ratkeavan automaattisesti. Kirton -Darling kehotti Norjan kokouksessa ammattiyhdistysliikettä ajamaan uudenlaista kasvua.

Norjan kokouksensa julistuksessa PAY sanoo, että ympäristötietoisuus on nähtävä mahdollisuutena. Samanlainen mahdollisuus on myös pohjoismainen yhteistyö ammatillisten järjestöjen kesken.

Ammattiyhdistysliike on tähän saakka keskittynyt palkka- ja työehtojen kohentamiseen.

Nyt uusi ajattelu on selvästikin oraalla. Kasvakoon siitä kunnon sato.

Kari Arola

 

   

Norja vuosi tragedian jälkeen

Obs, öppna i ett nytt fönster. Skriv ut

Artikkelit

Skrivet av Henrik Helenius Onsdag, 12 September 2012 15:06

Yli vuosi on kuulunut siitä kauhun päivästä, 22 heinäkuuta 2011, jolloin 77 ihmistä menehtyi Norjassa, Oslossa ja Utöyan saarella tehdyssä terrorihyökkäyksessä. Joukkomurhaaja tuomittiin 21 vuodeksi säilöön. Perinteisellä vankeustuomiolla hän olisi päässyt vapaaksi kärsittyään kaksi kolmasosaa tuomiosta. Nyt hänen tapauksensa harkitaan uudelleen 21 vuoden jälkeen. Jos tuomioistuin silloin on sitä mieltä, ett hän edelleen on vaarallinen, se voi langettaa vielä pidemmän rangaistuksen. Norjassa yleinen käsitys on, että hän pysyy vangittuna loppuelämänsä.

Läs mer: Norja vuosi tragedian jälkeen

   

Ruotsi-Suomi 5-0

Obs, öppna i ett nytt fönster. Skriv ut

Artikkelit

Skrivet av Kari Arola Onsdag, 8 Augusti 2012 13:55

Ruotsi-Suomi 5-0. Tuollainen ottelutulos on painettu Tukholman kävelykadulla turisteille kaupiteltavaan t-paitaan.

Suomalaista risteilyturistia moinen naapurimaan ylvästely ärsyttää.

Turhaan.

Totta vie Ruotsi on nuijinut Suomen milloin jääkiekossa, milloin jalkapallossa ja milloin missäkin urheilulajissa perinpohjaisesti, usein vielä viimesekunneilla tai kalkkiviivoilla.

Ruotsi on Suomea parempi, ei vain peleissä, vaan myös useilla muilla elämänalueilla?

Suomi rynnisti euroon ensimmäisten joukossa vuonna 1999. Suomessa johtavat poliitikot ja asiantuntijat arvioivat ratkaisun vastaavan maan kansallista etua. Laajaa yhteiskunnallista keskustelua euroon siirtymistä ei käyty. Suomen virallinen totuus oli ainut oikea.
Ruotsi toimi toisin. Ruotsalaiset pohdiskelivat vaihtoehtoja, vertailivat etuja ja haittoja ja debatoivat niistä. Suomessa hymähdeltiin omahyväisesti naapurimaan iänikuisille yhteiskunnalliselle keskustelulle ja oltiin varmoja, että Ruotsi seuraa emu-ratkaisussaan Suomen esimerkkiä.

Toisin on käynyt.

Ruotsi perusteli valitsemaansa polkua sillä, että maa haluaa kokemuksia rahaliiton toiminnasta ennen liittymistään siihen. Ruotsi kelluttaa Britannian tavoin valuuttaansa ja harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Eurokielteisen kantansa Ruotsi vielä sitten vahvisti kansanäänestyksellä vuonna 2003.

Euroaikaan Ruotsin ja Suomen talouskehitys on ollut suurilla kansantalouden mittareilla mitaten melko samantasoista. Ero on kuitenkin siinä, että Suomi on joutunut omalla panoksellaan ja verovaroillaan pelastamaan euroa. Ruotsi katsoo vierestä ja antaa neuvoja.

Olivatko ruotsalaiset kaukokatseisempia kuin suomalaiset?

Suomi on ennenkin ollut eturintamassa. Näin oli talvisodassa ja jatkosodassa, jolloin Suomi puolusti aluettaan Neuvostoliittoa vastaan. Taisipa Suomi samalla suojata läntistä naapuriaankin.

Ruotsi on rikas maa. Varallisuuden pohja rakennettiin jo Ruotsin suurvallan aikaan, ja osansa vauraudestaan Ruotsi keräsi Suomesta, joka oli vuosisadat osa Ruotsin valtakuntaa.
Tänään ruotsalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalvelut ovat vakaammalla perustalla kuin itäisessä naapurissa.
Ruotsin kansantalouden työpanos on ollut korkea. Takavuosien työvoimapulaan naapurimaa haki apua maahanmuuttajista. Työttömästä Suomesta lähti suuri muuttoaalto Ruotsin autotehtaille ja monille muille työpaikoille. Monesta tuli Ruotsin kansalaisia.
Suomessa maahantulijoita ei ole osattu nähdä hyvinvoinnin kasvattajina, vaan uhkana.

Tänään työhön osallistumisen aste Ruotsissa paljon korkeampi kuin Suomessa. Ruotsissa vielä yli 60-vuotiaatkin vaihtavat työpaikkaa. Suomessa heidät työnnetään tai he lähtevät eläkkeelle. Ruotsissa 55 -64 -vuotiaista käy työssä noin 70 prosenttia ja Suomessa reilusti alle 60 prosenttia.

Yksi syy on työilmapiirissä. Se on Ruotsissa Suomea pehmeämpi ja huokoisempi. Suomi on yrittänyt seurata naapurimaataan ja meidän yhteistoimintalakimme myötäilee Ruotsin myötämääräämislakia. Silti suomalaisesta työelämää leimaa yhä "perkele"-management.
Nykyisellään Ruotsin ikärakenne on Suomea edullisempi. Ruotsissa työvoiman tarjonnan määrä kasvaa viidellä prosentilla vuosittain, kun taas Suomen työvoima supistuu suurten ikäluokkien eläköityessä.

Ruotsin talouden pitkän aikavälin talousnäkymä ja kyky ylläpitää hyvinvointipalveluita on parempi kuin Suomen. Ruotsilla on ollut vuosisadat Suomea parempi pelisilmä, joten kannustakoon Drottninggatanin turistimyymälän t-paidan tylyt 5-0 numerot suomalaisia ottamaan oppia naapurista ja pitämään yllä ruotsin kielen taitoa.

Kari Arola on kolumnisti ja lehtimies. Hän on mm toiminut Uutispäivä Demarin päätoimittajan.

 

 

 

   

Itämeri itkee ja järvet vaikeroivat

Obs, öppna i ett nytt fönster. Skriv ut

Artikkelit

Skrivet av Kari Arola Tisdag, 19 Juni 2012 12:19

Itämeren alueen päättäjät yhdestätoista valtiosta kokoontuivat hiljattain pieneen saksalaiseen rannikkokaupunkiin Stralsundiin. Siellä pohdittiin EU:n ja Venäjän yhteistyötä Itämeren pelastamiseksi. Mitään konkreettisia päätöksiä ei kuitenkaan tehty. Suomen pääministeri toivoi valtioilta sitoumuksia omien päästöjensä vähentämiseen.

Läs mer: Itämeri itkee ja järvet vaikeroivat

   

Laatujournalismi kunniaan

Obs, öppna i ett nytt fönster. Skriv ut

Teema

Skrivet av Jenni Måndag, 28 Maj 2012 10:15

"Demokratia tarvitsee vapaata, vastuullista ja myös itselleen rehellistä tiedonvälitystä. Sen edellytyksenä on terveillä ja kestävillä journalistisilla ja liiketaloudellisilla perusteilla toimiva valpas ja ennakoiva media," toteaa useiden lehtien päätoimittajana toiminut Hannu Olkinuora ajatushautomo Magman tuoreessa raportissa Journalismin kohtalo mediamurroksessa.

Läs mer: Laatujournalismi kunniaan

   

Guggenheimin kummajainen

Obs, öppna i ett nytt fönster. Skriv ut

Artikkelit

Skrivet av Kari Arola Fredag, 11 Maj 2012 14:39

Pistäydyin avecina Guggeheim-taidemuseosssa Bilbaossa. Ensimmäisen päivän kiertelemme mahtavaa monumentaalista wau-rakennusjättiläistä ulkoapäin. Toisena päivänä menimme sisälle.

Bilbaota hallitseva Guggenheim-rakennus teki syvän vaikutuksen.

Läs mer: Guggenheimin kummajainen

   

Sida 1 av 8