Suomi

Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuheenvuoro

Artikkelit

Måndag, 23 Januari 2012 14:56

Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuheenvuoro USKOT-foorumin vihapuheseminaarissa Säätytalolla 19.1.2012

Huoli suvaitsemattomuuden ja suoranaisen vihapuheen lisääntymisestä on suomalaisten enemmistölle yhteinen. Erilaisten kyselyjen tulokset kertovat viime aikoina jyrkentyneistä asenteista maahanmuuttajia kohtaan. Samansuuntainen suhtautuminen muihinkin vähemmistöihin tuntuu yleistyneen. Aikuiset ihmiset saattavat kohdella muita väkivaltaisesti tai käyttäytyä uhkaavasti, jopa pieniä lapsia kohtaan, jos nämä koetaan väärällä tavalla erilaisiksi. Monet nettikeskustelut puolestaan tarjoavat synkän kuvan suomalaisesta sielunmaisemasta.

Läs mer: Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuheenvuoro

Ruotsin kielestä edelleen hyötyä elinkeinoelämässä

Artikkelit

Måndag, 24 Oktober 2011 16:54

Englannin kielen taito lukeutuu nykyään työelämän peruskompetensseihin. Englannin merkityksestä huolimatta ruotsin kieli on edelleen tärkeä etenkin sille osalle elinkeinoelämää, jolla on laaja kosketuspinta Ruotsiin. Näissä yrityksissä ruotsin kielen taito näyttää myös edistävän työntekijän urakehitystä. Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä, jonka on tehnyt tutkijatohtori Wilhelm Barner-Rasmussen.

Ruotsi on Suomen tärkeimpiä vientimaita. Lisäksi noin puolet Suomeen viimeisten 40 vuoden aikana tehdyistä yritysinvestoinneista on peräisin Ruotsista. Samalla kun Ruotsin merkitys elinkeinoelämässä säilyy, suomalaisten kielitaito heikkenee. Uhkaako hiipuva ruotsin kielen taito Suomen kilpailukykyä vai korvaako englanti ruotsin kielen maittemme välisessä kaupassa?

Läs mer: Ruotsin kielestä edelleen hyötyä elinkeinoelämässä

Mistä tämä kaikki fanaattisuus kumpuaa?

Linkit

Måndag, 8 Augusti 2011 07:29

Karjalaisen toimituspäällikkö Sari Vanninen pohtii fanaattisuuden syitä (8.8.)

"Maailmaan mahtuu monenlaista fanaattisuutta, etenkin tänä päivänä. Fanaattisuus on kiihkoilua, jonkin asian ankaraa vaatimista tai vastustamista. Se on yleensä yhdistetty ääriuskonnollisiin liikkeisiin, onhan fanaattisen synonyyminä myös uskonkiihkoinen.

Ääriuskonnollisuuden ohella kiihkoilua liittyy myös äärinationalismiin sekä politiikan äärilaitoihin, niin oikealle kuin vasemmalle.

Juuri nyt fanaattisuutta - aivan oikein - kauhistellaan, koska Norjan joukkosurmien tekijäkin paljastui äärilaidan fanaatikoksi.

Mistä ihmeestä kaikenlainen äärikiihkoilu, olipa se sitten maahanmuuttajiin, pakkoruotsiin tai vaikkapa Kreikka-tukiin kohdistuvaa, syntyy?

Pelko lymyilee fanaattisuuden taustalla, pelko siitä, että jokin uhkaa jotain minulle tärkeää. Kun asetelma muuttuu mielen syvissä sopukoissa mustavalkoiseksi, uhkasta tulee todentuntuinen ja sen syyksi voi laittaa kaiken mahdollisen. Siis vaikkapa oma huonohko elämä on tuon maahanmuuttajan syytä tai ainakin kreikkalaisten, jotka nyt elävät meidän varoilla. On se myös ainakin vähän pakkoruotsin syytä.

Todellisuudessahan näin ei ole, vaan syyt löytyvät paljon lähempää, jopa peilikuvasta.

On kuitenkin helppo tukeutua äärilaitojen yksinkertaisuuksiin maailmasta, josta oikeasti on tullut monimutkainen paikka, sekamelska.

Fanaattisuuden taustalta löytyy myös aimo annos huonoa itsetuntoa. Jos tuo vieras onkin parempi kuin minä, niiden kulttuuri onkin vahvempi kuin meidän.

Tietenkin kiihkoilun takana on äkkipikaisuutta, itsehillinnän puutetta. Tuli nyt sanottua jyrkemmin kuin oli tarkoitus.

Kiihkoilua ei kuitenkaan ole välttämättä enempää kuin ennenkään. Kiihkomielisiä on ollut aina, Suomessakin esimerkiksi raittiusliikkeessä, lapuanliikkeessä ja vaikkapa taistolaisissa. Nyt kaikenlainen kiihkoilu vain tulee paremmin esille, koska kuka tahansa voi kiihkomielisiä ajatuksiaan suoltaa netissä, usein jopa ajattelematta.

Netissä samanmielisiä kiihkoilijoita myös löytää helposti. Havainto on varmasti vahvistava: hei, meitähän on useita. Kiihko kasvaa, ja pian näyttää siltä, että kaikki ovat samaa mieltä, ainakin ne viisi, jotka suoltavat yhtenään eri nimimerkeillä äärimielipiteitään netin ääri- ja valtamediankin keskustelupalstoilla.

Pian nekin, jotka eivät vielä kiihkoile, alkavat uskoa fanaattisen mielipiteen yleisyyteen. Kiihko leviää ja saa myös hiljaista kannatusta.

On kuin kaiken fanaattisuuden keskellä olisi unohtunut kultainen keskitie.

Kultainen keskitie kumpuaa antiikin kreikkalaisesta filosofiasta ja se tarkoittaa asiaintilaa kahden ääripään välissä. Ikaros poltti siipensä, kun ei uskonut isänsä neuvoon lentää meren ja auringon puolivälissä.

Suomessa kaikki tuntevat sanonnan kultainen keskitie. Se on äärimmäisyyksien välttämistä, sitä, mitä valtaosa suomalaisista kantaa mukanaan. Se on sitä, millä Suomesta on viime vuosikymmeninä rakennettu vauras yhteiskunta.

Siitä vain tuli kirosana konsensuspolitiikan vuosina, kun mikään ei liikuttanut ketään. No, nyt liikuttaa."

Suomenruotsalaista elämäntyyliä etsimässä

Teema

Tisdag, 28 Juni 2011 01:52

Tunnistamme kaikki paremmin kuin hyvin myytin suomenruotsalaisista "parempina" tai "menestyksekkäämpinä" kuin suomenkielinen valtaväestö. Maailmanlaajuisesti erityistä kielivähemmistöämme on tutkittu lukuisten tilastotutkimusten voimin, ja onkin totta, että suomenruotsalaiset elävät tietyissä osissa maata pidempään, työllistyvät paremmin ja sijoittuvat sosioekonomisesti ja koulutuksensa puolesta paremmin kuin valtaväestö.

Läs mer: Suomenruotsalaista elämäntyyliä etsimässä

Tutkijat: Suomenruotsi ei eroa kovin paljon riikinruotsista

Linkit

Tisdag, 21 Juni 2011 08:52

STT on julkaissut Magman uusinta selvitystä riikinruotsin ja suomenruotsin eroavaisuudesta (21.6.)

"Suomenruotsi ei eroa riikinruotsista niin paljon, että kielten ero heikentäisi suomenruotsin asemaa. Näin arvioivat ruotsalaiset tutkijat Linnea Hanell ja Catharina Grünbaum tuoreessa tutkimuksessa, joka selvittää kirjoitetun ruotsin kielen tilaa Suomessa.

Grünbaumin mukaan joistakin koulukirjateksteistä ja lehtiartikkeleista ei pysty sanomaan, ovatko ne riikin- vai suomenruotsalaista alkuperää.

Hanellin mielestä suomenruotsi on yleisesti ottaen korkealla tasolla, mitä vastoin monet Suomen viranomaistekstit on kirjoitettu luokattomalla ruotsilla. Jotkut käännökset ja tekstit ovat niin huonoja, että niiden puutteet voivat Hanellin mielestä johtaa demokratiaongelmiin.

Hanell on myös tutkinut suomenruotsalaisia kielipiirteitä eri teksteissä. Eniten riikinruotsalaisesta kieliasusta eroavat henkilökohtaiset tekstit internetissä.

Maanantaina julkaistun tutkimuksen teetti ajatushautomo Magma."

Haluatko olla sinisen vai ruskean kortin haltija?

Linkit

Tisdag, 14 Juni 2011 07:45

Päivi Leppilahti kirjoittaa Satakunnan Kasassa (14.6.)
henkilökorttiuudistuksesta.

"Uutta henkilökorttia hakiessaan täysi-ikäinen suomalainen saa käteensä sinisen kortin ja alaikäiselle lapselle myönnetään violettinen kortti. Suomessa asuva ulkomaalainen saa ruskean henkilökortin.

Poliisi perustelee erivärisiä kortteja rajavartijoiden työn helpottamisella. Suomalainen kun voi matkustaa henkilökortti taskussaan vapaasti aika moneen maahan. Sen sijaan ulkomaalaisen suomalainen henkilökortti ei kelpaa matkustus-asiakirjaksi.

Rasisminvastaista työtä tekevät ihmiset kritisoivat voimakkaasti Suomen henkilökorttiuudistusta ja syystäkin.

European Network Against Racism -järjestön johtaja Michael Privot epäilee, että eriväriset kortit saattavat lisätä syrjintää. Kortista näkee heti, ettei henkilö ole Suomen kansalainen.

Huoli on aiheellinen, sillä viime vuosina maahanmuuttovastaisuus on koko ajan lisääntynyt. Kantaväestöstä vähänkin poikkeavat kohtaavat Suomessa edelleen luvattoman paljon syrjintää.

Sen saavat kokea myös ulkomailta Suomeen adoptoidut nuoret. Intiasta vauvana Suomeen haettu nainen matkustaa usein ulkomailla. Jostain syystä hänet poimitaan kotimaahan tullessaan yllättävän usein passintarkastuksessa jonosta syrjään.

Toinen tummaihoinen nainen on kertonut, että puhelimessa asiat sujuvat täysin mutkattomasti asuntoa kysyessä. Hänellä on suomalainen nimi ja murteestakaan ei voi erehtyä. Tapaamiseen mennessään vuokranantaja yllättäen ilmoittaakin, että asunto on juuri vuokrattu. Onko kyse pelkästään huonosta tuurista?

nahkoihinsa ja miettiä miltä tuntuu olla eri värinen kuin kaikki muut ympärillä olevat ihmiset. Kuvittele olevasi yhdessä maailman vaarallisemmassa maassa koko kylänraitin ainoa gringo.

Ajattele edes pienen hetken miltä tuntuu, kun pitää miettiä onko kohtaamasi maastopukuun pukeutunut kivääriä kanniskeleva mies sotilas vai sissi. Sinun on vain luotettava siihen, että hän on samanlainen ihminen kuin sinäkin, iloineen ja suruineen.

henkilökorttiuudistusta ei voi kuin ihmetellä. Kenen ideasta on syntynytkin ajatus ryhtyä erottelemaan kantaväestöön kuuluvia ja maahanmuuttajia? Sininen kortti sinisilmäiselle ja ruskea ihmiselle, jolla on kenties hiukan tummempi iho, ruskeat silmät ja nimi, jonka lausuminen on meille suomalaisille hiukan vaikeaa.

Herää kysymys eikö ihmiskunta ole vuosikymmenien saatossa oppinut mitään. Historiakirjojen mukaan 1940-luvun alussa juutalaiset haluttiin erottaa muusta väestöstä. Heidät määrättiin käyttämään tähteä ja meidän jokaisen pitäisi muistaa, mihin se johti."

Myönteinen syrjintä on joskus tarpeen

Linkit

Onsdag, 1 Juni 2011 07:16

Perussuomalaiset saivat valokeilan siirretyksi yhden edustajansa rumista puheista ruotsinkielisten kiintiöihin koulutuksessa, toteaa Etelä-Suomen-Sanomat pääkirjoituksessaan (1.6.)

"Eduskuntapuolueet ovat useaan otteeseen yhteisellä julkilausumalla vedonneet muukalaisvihaa ja rasismia vastaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kirjoitti viime viikolla uuden julkilausuman syrjintää vastaan, mutta muut puolueet eivät tekstistä innostuneet.

Perussuomalaiset otti selkeän kielteisen kannan syrjintään ja rasismiin. Samassa kokouksessa, jossa lausuma yksimielisesti hyväksyttiin, huomautettiin kansanedustaja Teuvo Hakkaraista hänen sopimattomasta kielenkäytöstään.

Perussuomalaisten kannanoton yksi kohta viritti tiukkaa keskustelua ja arvostelua: ryhmä tuomitsee kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.

Tekstin kirjoittanut kansanedustaja Jussi Halla-aho on selventänyt tämän tarkoittavan muun muassa ruotsinkielisten kiintiöiden torjumista.

Perussuomalaisten julkilausuma merkitsee tarkkaan lukien kaiken niin sanotun myönteisen syrjinnän torjumista. Myönteinen syrjintä on kuitenkin hyväksytty ja käytetty työkalu, kun pyritään suosimaan heikompia, estämään eriarvoistumista, edistämään vähemmistökulttuureja tai takaamaan ruotsinkielisten palvelujen saanti kaksikielisessä maassa.

Perussuomalaiset saivat valokeilan siirretyksi yhden edustajansa rumista puheista ruotsinkielisten kiintiöihin koulutuksessa.

Manifesti sai jo tukea kokoomuksen nuorten liitolta, joka pitää vähemmistöjen positiivista erityiskohtelua julkisena rasismina.

Siitä erityiskohtelusta on kokoomusnuorilla itselläkin kokemusta. Järjestö saa valtiontukea, jotta nuorten määrää poliittisessa päätöksenteossa saataisiin lisätyksi."