Globaali työ

Måndag, 4 April 2011 00:00

Teema

Kansallisten työmarkkinoiden toimintaan vaikuttaa jatkuvasti enemmän kansainvälinen talous sekä työvoiman globaali kysyntä ja tarjonta. Tämän kehityksen on katsottu johtuvan laajasti harjoitetusta uusliberalistisesta talouspolitiikasta, joka on avannut maailmankauppaa ja vaikeuttanut yksittäisten valtioiden mahdollisuuksia vaikuttaa ylirajaisiin prosesseihin.

Taloudellinen hyvinvointi on jakautunut aikaisempaa voimakkaammin sekä eri maiden välillä että niiden sisällä. Myös työmarkkinoilla on tapahtunut jakautuminen pärjääjiin, palvelijoihin ja pudokkaisiin. Kehityksen seurauksena osa väestöstä on suuresti vaurastunut, mutta merkittävä osa on jäänyt kasvun ulkopuolelle, jopa kurjistunut, kuten uusliberalismin kriitikko David Harvey toteaa.

Globaalin talouden muutoksilla on tärkeitä seurauksia kansainvälisille muuttoliikkeille. Vaikka muuttoliikkeitä säädellään tänä päivänä enemmän kuin aikaisemmin, niin valtioiden vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisia. Miten tämä näkyy Suomessa?

Kaksi globaalia työmuuttovirtaa

Globaali työmuutto on jakautunut kahteen hyvin erilaiseen muuttovirtaan. Ensimmäisen niistä muodostavat teollisuuden asiantuntijat, yliopistotutkijat ja muut erityisen halutut osaajat. Huippu-johtajat ja -urheilijat ovat esimerkkejä työntekijöistä, joille maksetaan ruhtinaallisia korvauksia ja joista käydään kovaa kilpailua. Kimi Räikkönen ja Jorma Ollila lienevät Suomen tunnetuimpia menestyneitä globaaleja työläisiä.

Hallitukset toivottavat asiantuntijatyövoiman tervetulleiksi ja heille voidaan tarjota vero- ja oleskelulupahelpotuksia. Nämä maailmankansalaiset ovat yleensä hyvin koulutettuja, kielitaitoisia ja sujuvia kosmopoliitteja, joille maailma näyttäytyy avoimena ja täynnä mahdollisuuksia. Suomessa heihin lukeutuvat esimerkiksi intialaiset Nokia-insinöörit.

Kovin toisenlaisen näkymä löytyy työmuuton toisesta ääripäästä. Valtaväestölle kelpaamaton, huonosti palkattu ja raskas työ jää uuden kurjaliston ja maahanmuuttajien hoidettavaksi. Muuttajat ovat usein, mutta eivät välttämättä, heikommin koulutettuja, ja muutoinkin varsin kaukana sujuvasanaista kosmopoliiteista. Heidän maailmansa ei ole yhtä avoin, eikä heitä aina toivoteta kovin tervetulleiksi. Heidän nimensä ovat lööpeissä ainoastaan ongelmatapauksina.

Suomessa maahanmuuttajia on runsaasti esimerkiksi puhtaanapito-, kuljetus- ja ravintola-alalla. Näitä työmarkkinoita sisääntuloammatteja tarvitaan, mutta tilanne muuttuu ongelmalliseksi, jos nousua muihin tehtäviin ei tule. Maahanmuuttajat kohtaavat muita useammin työuralla etenemisen estävän lasikaton. Yrittäjyys on monelle vaihtoehto – usein ainoa, kuten turkkilaisten yrittäjyyttä Suomessa tutkinut Östen Wahlbeck on todennut.

Kumpikin työmuuttovirta on välttämätön nykyisessä maailmassa, sillä ne täydentävät sekä kilpailukyky- että palveluyhteiskunnan työvoiman tarvetta. Tilanne on haaste sekä muuttoliike- että integraatiopolitiikalla, sillä eri ryhmien huomioon ottaminen vaati erilaisia toimenpiteitä.

Kokemuksia pääkaupunkiseudulta

Tein yhdessä intialalaisen antropologin Lalita Golan kanssa tapaustutkimuksen intialaisesta ja nepalilaisesta työmuutosta pääkaupunkiseudulla. Haastatelluiksi oli valikoitunut informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä etnisissä ravintoloissa olevia työntekijöitä. Heidän kohdalla kahden globaalin muuttovirran vaikutus Suomeen asettumiseen kävi selväksi.

Globaalit asiantuntijat ovat vaativia asiakkaita ja heidän osaamiselleen riittää kysyntää. Heidän vaatimuksensa ja toiveensa kuitenkin usein kuullaan. Urakeskeiset työntekijät pohtivat monia vaihtoehtoja ja jatkomuutto oli monen suunnitelmissa. Avoinna oleva tulevaisuus näkyi selvästi esimerkiksi lasten englanninkielisesssä koulutuksessa, joka mahdollistaa perheen jatkomuuton kivuttomammin.

Etnisten ravintoloiden työntekijöille on sen sijaan lähes selviö, että he jäävät Suomeen. Myös lasten koulutuksessa valittiin suomenkielinen vaihtoehto. Yksi keskeinen syy jäädä oli juuri lasten paremmat koulutusedellytykset. Sen sijaan muutto eteenpäin tai paluu kotimaahan jäi pois harkinnasta siihen liittyvien kustannusten vuoksi, tai ajatus oli siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Entä jatkossa?

Hyvän talouden aikana muuttovirtojen vaikutuksia voi pitää kohtuullisen hyvinä. Huonoina aikoina sen sijaan korostuvat sekä huippuosaajien että perustyötä tekevien haavoittuvaisuus. Huippuosaajat toimivat usein englannikielisissä työympäristöissä ja oman alan joutuessa hankaluuksiin heidän on vaikea siirtyä muihin tehtäviin. Perustyötä tekevät ovat usein työmarkkinoiden haavoittuvimpia ja muiden maiden kokemusten pohjalta näyttävät joutuvan ensimmäisten joukossa työttömiksi. Tässä tosin yrittäjyys saattaa lisätä turvallisuutta.

Tämän arvion mukaan globaali työmuutto kestää rakenteellisesti huonosti työmarkkinoiden muutoksia, minkä lisäksi näiden työntekijöiden mahdollisuudet siirtyä muihin töihin ovat muita heikompia. Taloudellisesti huonoina aikoina tämä lisää nopeasti maahanmuuttajien osuutta työttöminä, joka puolestaa lisää kritiikkiä maahanmuuttajia kohtaa.

Nykyisessä globaalissa työmuuttossa on ongelmia, joita ei voi ratkaista ilman työmarkkinoiden ulkopuolista toimintaa. Koska työmarkkinat tullevat jatkossakin muuttumaan osin nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti, niin paras tapa varautua tätä varten on maahanmuuttajien yleisen kompetenssin kehittäminen niin koulutuksen kuin kielitaidonkin osalta. Olisi kaikkien etujen mukaista, että maahanmuuttajat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti työmarkkinoille.

Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa kannatetaan avoimesti työperäisen maahanmuuton kasvattamista. Viime vuosien kehitys kuitenkin osoitti, että valtiovallan kyky ja halu edes yrittää ohjata näitä liikkeitä oli hyvin pieni. Tällöin varsinaisiksi toimijoiksi tulivat yritykset ja kunnat, joiden ei voida katsoa olla vastuussa muuttoliikkeiden kokonaisvaikutuksista. Lisäksi koko työmuuton laajuus pysyi epäselvänä koska Euroopan unionin alueen vapaa liikkuvuus vaikeutti seurantaa. Vaikuttaa siltä, että työmuuton kaikkia ulottuvuuksia ei ole mietitty aivan loppuun asti.

____

Artikkeli on kymmenosaisen sarjan toinen osa.

Sarjan esittely | Osa 1 | Osa 2 | Osa 3 | Osa 4 | Osa 5 | Osa 6 | Osa 7 | Osa 8 | Osa 9 | Osa 10

____