Sök

Teema Kotoutuminen

Kotoutuminen

Teema

Kotoutuminen ja kotouttaminen kuuluvat niihin sanoihin, joiden kuulemiselta ei voi välttyä maahanmuuttajista puhuttaessa. Kotoutuminen on suomalainen uudissana 1990-luvulta, joka viittaa käsitteeseen integraatio, eli jonkin osaksi tulemiseen. Kotoutuminen ja kotouttaminen olivat aluksi maahanmuuttohallinnon kieltä, mutta vähitellen ne ovat löytäneet tiensä yleiskieleen, kun maahanmuuttokysymykset ovat nousseet laajemman kiinnostuksen kohteeksi.

Viranomaispuheessa kotoutumisella viitataan maahanmuuttajan täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskuntaan siten, että asianomainen voi halutessaan säilyttää kulttuurisen ja kielellisen identiteettinsä osana suomalaisuuttaan, tai uussuomalaisuuttaan, kuten jotkut asian ilmaisevat. Kotouttaminen tarkoittaa tätä prosessia tukevia viranomaistoimenpiteitä. Aiheesta säädetyssä laissa "maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta" (9.4.1999) määritellään tarkemmin kotouttamisen lainsäädännölliset puitteet.

Kotoutumisesta puhutaan kuitenkin yleensä sen puuttumisen kautta: maahanmuuttajalla ei ole työtä, koulutus ei ole oikea, kielitaito heikko, tavat väärät, jne. Tilanteen korjaamiseksi viranomaiset tukevat erilaisia hankkeita, joilla pyritään edistämään maahanmuuttajien edellytyksiä täysipainoiseen elämään Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan mitä kotoutumisella oikein tarkoitetaan tai kuinka se tapahtuu eri elämänalueilla.

Kotoutumisen osa-alueet

Kotoutuminen nähdään yleisesti kaksisuuntaisena, eli kotoutuminen koskettaa sekä maahanmuuttajia että vastaanottavaa yhteiskuntaa. Sitä tarkastellaan prosessina, joka jakautuu eri elämän osa-alueille, kuten kielen oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan. Valtaosa maamme maahanmuuttajatyöstä, -hallinnosta ja -projekteista pyrkiikin luomaan edellytyksiä kotoutumiselle, jonka tavoitteena on yleensä maan tapojen oppiminen ja viime kädessä työllistyminen.

Suomessa yhteiskunnallista arvoa mitataan usein työn kautta, joten on luontevaa, että työ on keskeisessä osassa myös kotoutumistoimenpiteissä. On itsestään selvää, että useilla muualta muuttaneilla ei ole pohjatietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, tai sitten heidän ammatillinen osaaminen ei täysin vastaa kotimaisia työmarkkinoiden tarpeita. Näin tosin on monen suomalaisenkin kohdalla, kuten yleinen huoli yhteiskunnallisesta syrjäytymisestä kielii.

Kotoutumisprosessia on jaoteltu usealla eri tavalla, joista maahanmuuttajien kohdalla keskeisiä ovat kielitaito, ammatillinen osaaminen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tilanteiden hallinta. Vastaanottavassa maassa puolestaan vaikuttavat yleiset yhteiskunnalliset rakenteet, politiikka ja asenteet. Työn kannalta keskeisessä roolissa ovat myös sosiaalisten verkostot, sillä suuri osa työpaikoista välittyy niiden kautta, ja työhön rekrytointi. Lisäksi perheen tai muiden läheisten merkitys on suuri yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Etnisillä verkostoilla on moninainen rooli monien maahanmuuttajien elämässä. Toisaalta ne tarjoavat työllistymismahdollisuuksia ja tuottavat tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta. Toisaalta ne saattavat hidastaa kielenoppimista ja tarjota vain kapea-alaisia uramahdollisuuksia. Yleisesti ottaen niitä pidetään hyvinä omanarvontunnon kannalta, eikä etniset asuntokeskittymät sinällään ole haitallisia, elleivät ne estä muiden ihmissuhteiden muodostumista tai niistä muodostu kurjuuden keskittymiä.

Kriittisiä lähtökohtia

Kotoutumis-käsitteen keskeinen ongelma on sen viittauskohde, sillä ei ole lainkaan selvää millä perusteilla voidaan määritellä "täysipainoinen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan", "suomalainen elämäntapa" tai "suomalaiset arvot". Kotoutuminen määrittyy tilaksi, jossa vertailukohtana on ihanteellinen kuva "suomalaisesta elämästä", jota verrataan maahanmuuttajan tosiasialliseen elämäntilanteeseen. "Suomalaisuuteen" ei tässä yhteydessä liitetä mitään kielteisiä piirteitä, joten kyseessä on eräänlainen utopia. Lisäksi tulee muistaa, että maasta löytyy lukuisia tapoja olla "suomalainen".

Irlantilainen sosiologi Breda Gray näkee maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan valtasuhteena, jossa annetaan jatkuvasti lupauksia, mutta jota ei voi koskaan saavuttaa. Kotoutuminen asetetaan tavoitteeksi, jonka vaatimuksia ei ole kuitenkaan selkeästi määritellä, jolloin se siirtyy aina kauemmaksi. Näin ollen kotoutumispuhe on vallankäyttöä ja maahanmuuttajien asettamista vallankäytön kohteeksi. Samalla vastuu kotoutumisesta yksilöllistetään maahanmuuttajan vastuulle, jolloin vastaanottavan yhteiskunnan rooli häviää näkyvistä.

Samalla tavoin edelleen kasvava ylirajaisten suhteiden merkitys kyseenalaistaa kansakunnan merkityksellisenä viittauskohteena. Mikä on ylirajaisten suhteiden ja elämäntavan suhde "suomalaiseen elämäntapaan"? Miksi kansainvälisten yritysten työntekijöiden seilaaminen eri maissa on normaalia ja hyväksyttävää, mutta maahanmuuttajien suhde entiseen kotimaahansa ongelmallinen? Globaalin liikkuvuuden maailmassa perinteiset raja-aidat ovat jo murtuneet, eikä ole realistista odottaa yksilöiden ja yhteisöjen toimivan vain yhden valtion puitteissa.

Elämä kotoutumisen jälkeen?

Kotoutumisesta puhuttaessa on siis syytä pitää mielessä muutama asiaa. Kyseessä on aikaa vievä prosessi, joka tapahtuu erilaisessa rytmissä eri elämänalueilla. Kuten elämä yleensä, se on aina epätäydellistä, eikä koskaan täysin valmista. Kyseessä on myös valtaapitävien identiteettipuhe, jolla pyritään hallinnoimaan ja määrittelemään omaa ja muiden asemaa muuttuvassa maailmassa. Tällöin kysymykset ja ongelmat asetetaan valtaapitävien näkökulmasta. Lisäksi ylirajainen arki on tosiasia hyvin suurelle osalle suomalaisia, joka muuttaa kansallisvaltion asemaa keskeisenä instituutiona ihmisten elämässä.

Monet maahanmuuttajat pyörittelevät päätään kotoutumisesta puhuttaessa. Kyse ei ole sen kieltämisestä etteikö ongelmia olisi olemassa, vaan siitä mikä katsotaan riittäväksi. Missä menee kotoutumisen raja? Koska on riittävästi "kotoutunut", ettei asiasta tarvitse enää tehdä numeroa? Mikä on riittävästi? Koska on "suomalainen"? Heille puhe kotoutumisesta näkyy ikkunoiden ja ovien sulkemisena sekä ongelmien selittämisenä vain maahanmuuttajien kautta. Koska kotoutuminen on prosessi, niin sillä pitäisi olla näköpiirissä selkeä päätepiste.

–––

Artikkeli on kymmenosaisen sarjan viides osa.

Sarjan esittelyOsa 1Osa 2Osa 3Osa 4 | Osa 5 | Osa 6Osa 7Osa 8Osa 9Osa 10

–––

Lähteet

Gray, Breda (2006) Migrant Integration Policy: A Nationalist Fantasy of Management and Control? Translocations 2006 (1), 121–141.

Kotouttamislaki 9.4.1999.

Länsimäki, Maija (1999) Kotoutuuko maahanmuuttaja? Kieli-ikkunat 14.9.1999.

0 Kommentarer Add Comment

Skriv kommentar
Denna artikel är låst och går inte att kommentera längre.

busy